Jedin Paluu on uskomatomman kaunis, jännittävä ja koskettava elokuva, joka ansaitsee ehdottomasti klassikko-statuksen muiden osien kanssa.

20.1.2011 00:21

Episodin VI: Imperiumin Vastaiskun jälkeen Tähtien Sota -fanit joutuivat odottamaan 3 vuotta tarinan päätöstä. Viimeinen episodi jäi kutkuttavaan tilanteeseen. Mikä on Han Solon kohtalo Jabba the Hutin kynsissä? Saavatko Luke ja Leia pelastettua hänet? Miten Luke käsittelee kauheaa totuuttaan isästään ja onko hän toipunut tappiosta taistelussa Darth Vaderia vastaan? Miten Kapinalliset lyövät Imperiumin, joka on vahvimmillaan kuin koskaan? Kysymyksiä leijui ilmassa ja se loikin Jedin Paluun ympärille kovat paineet.

Edellisessä osassa katsojat alkoivat ymmärtämään Luke Skywalkerin (Mark Hamill) merkityksen koko galaksille. Yodan (äänenä Frank Oz) ennustuksen mukaan hänen pitää kohdata Darth Vader (David Prowser, äänenäJames Earl Jones, ), jotta galaksi olisi jälleen tasapainossa. Kuvaan astuu myös Darth Vaderin mestari keisari Palpatine (Ian McDiarmid), joka haluaa tehdä Lukesta hänen uuden oppilaansa. Samaan aikaan Imperiumi on rakentamassa uutta ja parempaa Kuolemantähteä kuin entisensä, jonka tuhoammin onnistuu vain tuhoamalla ensin sen suojakilven, jonka generaattori on Endorissa. Leia (Carrie Fischer), Han Solo (Harrison Ford ja Kapinalliset aloittavat operaationsa tuhotakseen Kuolemantähden ja Luke valmistautuu kohtamaan Darh Vaderin viimeisen kerran.

Yoda: No more training do you require. Already know you, that which you need.
Luke: Then I am a Jedi.
Yoda: No. Not yet. One thing remains. Vader. You must confront Vader. Then, only then, a Jedi will you be. And confront him you will.

Imperiumin Vastaiskun ohjannut Irvine Kershner teki uskomatonta työtä ja episodi V onkin paras Tähtien Sota -elokuvista. Jedin Paluussa ohjakset otti Richard Marquand, jonka suoritus on Kershnerin tasoa. Vaikka ohjaaja vaihtui, eroa Kershenerin ohjaukseen ei juurikaan ole, mutta Marquand toi Jedin Paluuseen hieman ”kieli poskessa”-meininkiä enemmän kuin Kershner toi Imperiumin Vastaiskussa. Ja kuten aina Tähtien Sodista puhuttaessa on pakko mainita herra koko tarinan takana. George Lucasin käsikirjoitukset ovat Tähtien Sotien salaisuus. Tarina on niin loistava juonenkäänteineen ja mahtavine hahmoineen, ettei omasta mielestäni mikään saaga tule koskaan ylettymään lähellekään Tähtien Sodan tarinaa. Tosin, tässä osassa voi kritisoida muutamasta uudesta sivuhahmosta, mutta itse en ole niihin takertuvainen tyyppi, että ne muka tuhoisivat muuten loistavan elokuvan. Mainitaan nyt, etten tarkoita ewokeja, koska ne olivat mielestäni onnistuneita hahmoja. Tarinan lisäksi täytyy jälleen kerran kehua uskomattomia lavasteita, jotka realistisuudessaan ovat niin upeita. Myös John Williamsin musiikki on eeppisyydessään niin uskomatonta ja Tähtien Sotia olisi täysin mahdotonta kuvitella ilman hänen soundejaan.

[I]Luke: Soon I’ll be dead, and you with me.
The Emperor: [laughing] Perhaps you refer to the emminent attack of your rebel fleet? Yes, I assure you, we are quite safe from your friends here.
Luke: Your overconfidence is your weakness.
The Emperor: Your faith in your friends is yours. [/I]

Jedin Paluu on pitänyt edeltäjänsä synkän kuvan. Pimeää sävyä elokuvaan tuo lisää koko saagan kannalta tärkeä henkilö keisari Palpatine, jonka roolissa Ian McDiarmid on hyytävän pelottava. Mielenkiintoinen seikka McDiarmidissa on se, että hän näyttelee lähes 20 vuotta myöhemmin nuorta Palpatinea! Vaikka Palpatine toikin elokuvaan yhden pahan hahmon lisää, Jedin Paluu on myös Uuden Toivon kaltainen toiveikas ja positiivinen elokuva. Mielestäni tämä sekoitus tekeekin Jedin Paluusta erinomaisen elokuvan, koska elokuva yllättää katsojan monesti; juuri kun kerkeää vajota epätoivoon hahmojen kohtalosta, kaikki kääntyykin päälaelleen ja tilanne kääntyykin voitoksi.

Mark Hamill on yhtä kovassa iskussa kuin Imperiumin Vastaiskussa, joka vaati häneltä paljon. Hän oli suurimman osan ajasta yksin kuvassa ja hän joutui eläytymään hyvin paljon. Jedin Paluussa hän ei ole yhtä paljon yksin, mutta elokuva vaati häneltä heittäytymistä Luken rooliin täysin. Luke on kuitenkin tarinan keskipiste ja hän, joka tulee tuomaan tasapainon takaisin galaksiin. Hamill onnistui mielestäni täydellisesti edellisestä osasta henkisesti kasvaneena Lukena. Harmi, että tämä jäi miehen viimeiseksi merkittäväksi rooliksi. Ehkä parempi niin, koska Mark Hamill on minulle aina sama asia kuin Luke Skywalker. Sen hohtoa eivät muut roolit saa tuhota. En ole katsonut hänen muita elokuviaan juuri sen takia, ettei lapsuuden muistot tuhoutuisi. Ford ja Ficher ovat jälleen kerran hyviä, eikä heidän suorituksessaan ole moittimisen sanaa. Heiltä hienot roolisuoritukset ja ilman heitä Tähtien Sota ei olisi ollut Tähtien Sota. Nappivalinnat jokaisen hahmon rooleihin. Syvä kumarrus ja hatun nosto.

Edellisessä osassa Darth Vaderin ja Luke Skywalkerin suhde muutti totaalisesti. Odottamaton paljastus syvensi tarinaa ja kaikki huipentuu Jedin Paluun viimeiseen taisteluun, jota voidaan kutsua elokuvahistorian yhtenä merkittävimmistä taistelukohtauksista. Lopetus on omasta mielestäni nerokas ja osoittaa jälleen George Lucasin loistavuuden käsikirjoittajana.

Jedin Paluu ei mielestäni häviä edeltäjilleen kuin marginaalien erolla. Se on erinomainen lopetus kaikkien aikojen parhaalle trilogialle: uskomatomman kaunis, jännittävä ja koskettava elokuva, joka ansaitsee ehdottomasti klassiko-statuksen muiden osien kanssa. Uudet elokuvat eivät missään nimessä yllä samalle tasolle, mutta ne täydentävät vanhojen elokuvien hahmojen taustaa. Niiden ja Jedin Paluun lopun perusteella olen vihdoinkin ymmärtänyt koko Tähtien Sodan idean: Tähtien Sota oli tarina pojasta nimeltä Anakin Skywalker, josta oli tuleva kaikkien aikojen mahtavin jedi, joka toisi tasapainon galaksiin. Ja sen hän myös lopulta toi, uskomattomien käänteiden jälkeen.

Luke: I’ll not leave you here. I’ve got to save you.
Anakin: You already have, Luke.

Arvosteltu: 20.01.2011

Lisää luettavaa