Tämä elokuva oli aika iso yllätys. Oli nimittäin yllättävän huono. Elokuvan alkupuoli vaikutti ihan mukavalta, mutta ajassa 00.20 taso laski kuin lehmän häntä. Loppupuoliskolla koetellaan jo katsojan sietokykyä, kun on vielä tämäntapaiseksi pläjäykseksi ylipitkä. Aineksia tälläkin elokuvalla olisi ollut ihan viihdyttävyyteen asti, jopa enempäänkin, mutta minkäs teet. Imelyyksiin ja muihin karmeuksiin sorrutaan jälleen kerran. Käsikirjoitus kompastelee pienimpiinkin murusiin, eivätkä näyttelijätkään loppujen lopuksi onnistu juuri missään.
Bernie Laplantea (Hoffman) elämä on potkinut takapuolelle jo pitemmän aikaa. Hän on eronnut ja katkeran ex-vaimonsa vuoksi saa nähdä poikaansa ainoastaan silloin tällöin. Työkseen Bernie parka myy varastettua tavaraa ja yrittää sinnitellä minimaalisilla tuloillaan päivä päivän perään. Valoa tunnelin päässä ei näy, kun häntä kaiken kukkuraksi odottaa pian vankeustuomio. Eräänä erikoisena päivänä – kaikkein odottamattomimmista henkilöistä – meidän oma pikku Mr. Nobody joutuu sankarin roolin, kun lentokone rysähtää kaupunginlaidalle ja tulee pelastaneeksi 54 ihmisen henget. Julkisuudenpelkoisena Bernie livahtaa paikalta, jolloin media jää vaille todellista sankaria. Lahjakas uutisreportteri, myös kyseisestä lento-onnettomuudesta pelastettu Gale Gayley (Geena Davis) aloittaa suuret etsinnät sankarin löytämiseksi, kukaan kun ei pimeässä yössä ja savun katkussa erottanut Bernien kasvoja. Kaupunki lupaa sankarille miljoonan dollarin palkkion, jos hän vain suostuu tulemaan julkisuuteen. Lukuisten valuutanonkijoiden lomassa esille astuu Bernien pummikaveri John Bubber (Andy Gracia), joka vakuuttaa todistusaineiston avulla olevansa tuo pelastaja. Bubber saa rutosti julkisuutta ja hamuamaansa tuohta, mutta omatunto alkaa pian tätäkin miestä kolkuttamaan. Bernie, todellinen sankari, ei saa oikein ääntään kuuluviin, kun koko kansa on niin ihastunut tähän väärään sankariin ja kaikki vaikuttaa olevan sillä selvä.
Surkea elokuva, joka tulee kiertää mahdollisimman kaukaa. Tämä on tahattomalla tavallaan niin ahdistava, että on vaikea heti nimetä toista vastaavaa. Tyypillisiä kliseitä survotaan rakosista; päähenkilö ei saa sanotuksi omaa sanaansa (joka muuttaisi koko homman täysin), vaan juuri kun hän on aukaisemassa suunsa, hänet keskeytetään. Juuri tuo saa tästä elokuvasta niin ahdistavan, ja vielä kun sitä käytetään melkein koko ajan. Draaman ympärille yritetään tehdä komediaa karulla tavalla, joka saa katsojan vähänväliä kysymään hölmistyneenä: ”Höh, olisiko tuon kuulunut naurattaa?”. Ei edes Dustin Hoffman pysty tätä sekasotkua selvittämään, vaikka ei hän kyllä mainittavan arvoisesti yritäkään. Näyttelijäsuoritukset ovat jokaiselta taholta niin aneemisia ja huonoja, vaikka puhutaankin kovista ammattilaisista. Hero ei todellakaan ole nautittava elokuva, vaikka loppuratkaisussa yritetäänkin vähän lohdutella katsojaa. Perusteeltaan ihan hyvä idea tällä silti on, mutta toteutus pissaa pahasti. Pisteet ovat laskettavissa yhdellä sormella. Ei hyvä.
nimimerkki: Low Rider
