Hymypojasta on kuultu aika ristiriitaista kommenttia. Toiset ovat tykänneet, ja toiset taas lytänneet maan rakoon. Itse kuulun kutakuinkin keskikastiin. Pitänee myös muistaa, että leffa sai viime vuonna parhaan pohjoismaalaisen elokuvan palkinnon.
Yksi kaveriporukan jäsenistä (Taavi) saa ison talon perintönä. Hän ei itsekään tiedä vanhempiensa kohtaloa. Taavin järjestämissä bileissä kaverit saavat idean. “Kuvataanpa kaikki panomme videolle” kuuluu idea. Pojat sopivat yhteiset pelisäännöt. Tästä eteenpäin kaikki ei sujukaan aivan ongelmitta, ja viattomana alkanut leikki alkaa muuttua turhan vakavaksi…
Hymypojan kaikki näyttelijät ovat hyviä ja henkilöt aidonoloisia. Tästä kuulunee kiitos myös hyvälle näyttelijäohjaukselle. Harvoin nuorten elämää osataan lähestyä yhtä uskottavasti kuin tässä leffassa. Myöskin leffan tekninen puoli on erinomaisesti hoidettu.
Leffan alku on mukavaa katsottavaa. Loppupuolella mukaan tulee kuitenkin turhan saarnaavia piirteitä. Koko leffa muuttuukin jotenkin synkemmäksi. Ei voi sanoa, että katselukokemuksen jälkeen olisi mitenkään mukava olo.
Olipa Hymypojasta sitten mitä mieltä tahansa, niin sitä ei voitane kiistää, että leffalla on selvä sanoma. Nimittäin se, että maailma on muuttumassa pelkäksi pornoksi, ja että oikeaa rakkautta pitäisi osata arvostaa. Tässä suhteessa leffa onkin oikeassa, tosin sen olisi voinut ilmoittaa hieman vähemmälläkin paasaamisella.
Hymypoika ei ole pornoa eikä alastomuus ole siinä itsetarkoitus. Leffaa pitää tulkita pinnan alta, eikä keskittyä vain ja ainoastaan siihen mitä näytetään. Itse en ainakaan haukkuisi leffaa tyhjänpäiväiseksi, vähän turhan sensaatiohakuiseksi kylläkin. Kyllä tämä ainakin Levottomat 3:n päihittää 10-0.
nimimerkki: jake #23