Toinen maailmansota on ollut mielenkiintoinen aihe erilaisille elokuville ja erityisesti natsi-saksan kertomukset tuolta ajalta ovat tuppautuneet mukaan kertomuksiin useasti. Nyt aiheeseen tarttuu ennenkin historiallisia suurtapahtumia ja näiden vaikutteita erilaisiin ihmisiin elokuvissaan kuvannut Edward Zwick (Viimeinen Samurai/ Glory) ohjaamassaan sotakuvauksessa Uhma (Defiance), joka perustuu Nechama Tecin kirjoittamaan romaaniin todellisista neljästä Bielskin veljeksestä, jotka teoillaan pelastivat melkein 1200 Juutalaista natsihallinnon julmuuksilta. Päärooleihin valitut Daniel Craig, Liev Schreiber ja Jamie Bell vaikuttivat ennakoon vähän oudoilta valinnoilta kovia kokevien veljesten rooleihin, mutta jo ensimmäisistä hetkistä lähtien en ketään muita olisi halunnut nähdäkkään kyseisissä rooleissa.
Uhman tarina sijoittuu vuoteen 1941. Bielskin veljekset Tuvia (Craig), Zus (Schreiber), Asael (Bell) ja perheen pienin Aaron (MacKay) näkivät kuinka heidän vanhempansa teloitettiin kylmästi heidän edessään Puolan miehityksen aikana. Veljekset onnistuvat pakenemaan lähelle Valko-Venäjän metsää, jossa he alkavat perustaa kyläyhteisöä n:1200 Juutalaiselle, joista he ovat lupautuneet pitämään huolta. Raakalaismainen natsijoukko on kuitenkin perässä koko ajan ja lopulta alkaa kylmyys ja nälkä tekemään tehtäväänsä. Lopulta veljekset ja muut ihmiset joutuvat turvautumaan äärimmäisiin keinoihin selviytyäkseen varmalta kuolemalta.
Uhma nousee helposti yhdeksi viime vuosien hienoimmista selviytymiselokuvista, sillä Edward Zwick saa tarinaansa voimakkaita ja koskettavia hetkiä enemmän kuin tarpeeksi, mutta kertaakaan Zwick ei tee tarinasta itsestään selvää pahat natsit vs. hyvät ihmiset kertomusta, vaan hienon kertomuksen ihmisen auttavasta tahdosta. Musta-valkoisena käynnistyvä Uhma antaa jo alussa toimivan kuvauksen siitä kuinka synkkää meininkiä on luvassa, joten aivan deitti-leffaksi en Uhmaa ensimmäisenä suosittelisi, sillä natsien tekemät teloitukset näytetään mitään kaunistelematta. Edward Zwick kuvaa ihmisen kärsimystä ja surua yllättävän realistisesti, sillä kovan tuskan peittämä mies, voi vahingossa aiheuttaa enemmän vahinkoa itselleen ja monille muille kuin heidän perässään tulevat natsi-sotilaat.
Edward Zwick on muuttanut Nechama Tecin romaanin erittäin hyvin toimivaksi käsikirjoitukseksi, sillä katsoja alkaa välittämään näistä veljeksistä ja muista hahmoista jo alusta lähtien, vaikka muutamaan otteeseen Zwick yrittääkin laittaa katsojan kyynelkanavat kosteaksi. Kuvaaja Eduardo Serra saa keskeisenä osana tarinaa olevan kylmän metsän näyttämään ja tuntumaan todella upealta, mikä korostaa loistavasti Uhman hienoa visuaalista kerrontaa. Samalla linjalla hyvin toimii myös elokuvan taistelukohtaukset, joita ei ole leikattu nykypäivän tapaan nopeiksi.
Kolmikko Daniel Craig, Liev Schreiber ja Jamie Bell tekevät rooleissaan erinomaista roolityötä. Craigin Tuvia on muille veljille jonkinlainen isähahmo, vaikka Zusin kanssa pientä riitaa välillä pukkaakin mukaan. Craig saa myös hahmostaan väkevän johtajan muille pelastetuille, mutta myös sopivasti arvaamattoman tappajan. Liev Schreiber tekee tähän asti yhden uransa hienoimman roolityön ajatuksia kuuntelevana, mutta myös sopivan arvaamattomana Zusina. Jamie Bellin esittämä Asael on puolestaan vielä oppipoika kahden iso-veljen matkassa, mutta Asael päästää myös auttavaisuuden irti sopivassa tilanteessa. Nuori George MacKay pysyy myös hyvin konkareiden kyydissä mukana. James Newton Howard ei turhaan saanut oscar-ehdokuutta elokuvan musiikeista, sillä miehen säveltämät kauniit kappaleet sopivat tarinaan paremmin kuin hyvin.
Kokonaisuutena Uhma on hieno ja tunteita herättävä selviytymiselokuva pienen ihmisjoukon matkasta kuoleman täyttämässä maassa. Bielskin veljesten tarina jää pyörimään ajatuksiin hetkeksi aikaa elokuvan loputtuakin.
