Vietnamin sota, vuosi 1972, alue josta katoilee ihmisiä, viestejä tuonelasta ja salaperäinen tietämättömyys mitä oikein on tapahtumassa. Tervatuloa Su-chang Kongin ohjaamalle tripille suoraan pelon ja sodan ytimeen R-Pointiin. Sota- ja kauhuelokuvaa ei montaakaan kertaa ole yhdessä nähty, tosin monien sotaelokuvien kuvastot ovat usein muistuttaneet jo kauhu-genreä, mutta R-Point ei ole pelkkää kauhua tai sotaa. Se on psygologista sodankäyntiä omaa mieltä vastaan ja vieläpä erittäin onnistunutta sellaista.
Vietnamin sodan olessa rajuimillaan saadaan erääseen korealaiseen tukikohtaan salaperäinen hätäviesti, jossa eräät sotilaat ovat jääneet jumiin alueelle, joka tunnetaan nimellä R-Point. Luutnantti Choi Tae-in (Kam) saa tehtäväkseen pienen sotilasryhmän kanssa lähteä selvittämään mitä siellä oikein on sattunut. Jo pelkän matkan aikana ongelmia alkaa syntyä uhkaavan paljon, puhumattakaan siitä mitä tämä sotilasrymä joutuu perillä kokemaan. Lopulta he joutuvat pohtimaan, että ovatko itsekkään enään todellisia ja tämä on vasta alkua.
R-Point on fantastisen upea psygologinen sota-kauhutrilleri, joka pitää paremmin kuin hyvin katsojan otteessaan kestonsa ajan. R-Pointin ensimmäiset minuutit kertovat jo hyvin minkälainen elokuva on kyseessä. Näin tehokasta aloitusta harvemmin näkee missään elokuvassa. Eikä tehot pelkkään alkuun todellakaan jää, vaan Su-chang Kongin kertoo tarinansa ammattimaisen hienosti, mutta pitää katsojan koko ajan mukana tapahtumissa, mutta pientä skarppausta kannattaa silti pitää mukana, kun parit “kivat” yllätyskääneet tulevat odottamatta vastaan.
R-Point luottaa kerronnassa pelottavan hyvin kauhuelokuvan parhaimpaan kikkaan, mitä ei näytetä ollenkaan pelottaa hyvin. Välillä kun sekä luutnantti Choi Tae-in johtama sotilasryhmä ja katsoja joutuu pohtimaan, että onko tämä kaikki yhtä suurta harhaa, vai jotain pahempaa?. Audiovisuaalisia tehosteitakin käytetään loistavasti hyväkseen ja harvoin näkee tälläistä kauhuelokuvaa, jossa ei ole juuri ollenkaan boo-efektejä, R-Point todellakin satsaa vain siihen, että mitä tämä sotilasryhmä ja katsojakin vain näkee. Vaikka tarinassa liikutaankin Vietnamin sodan keskellä, niin itse sotakohtauksia ei montaa ole, mutta ne muutamat ovat kyllä toteutettu mitään kaunistelematta.
Tarinan tapahtumapaikkana oleva R-Point on kuin suuri painajaiskeskus. On suuri talo sumuisella pellolla, jota ympäröi pieni hautausmaa ja tämän alueen edustalla on kivitaulu, jossa “huhun” mukaan lukee kaikkien nimet, jotka ovat kuolleet tällä seudulla ennen olleelle järvelle. R-Pointin käsikirjoitus on varsin hyvin toimiva ja tehokas, vaikka pieni annos “Evil Dead” elokuvastakin on päässyt mukaan, kun sotilaat löytävät vanhan ääninauhan, jota vielä menevät soittamaan. Woo-seong Kam tekee hienon tulkinnan sotilasrymän johtajana, joka joutuu myös miettimään, että onko valmis hyväksymään tälläisen tapahtuman. Eikä muissakaan näyttelijöissä valittamista ole.
Kokonaisuutena R-Point on herkullisesta asetelmasta rakenettu loistava sotaa ja psykologista kauhuelokuvaa keskenään sekoittava elokuva. Allekirjoittanut kuittaa tämän sotilasrymän matkan pahuuden ytimeen helposti 5-tähden elokuvaksi.
Ps.Muista katsoa elokuvan alkukohtaus tarkasti.
