Ostin tässä muinoin halvan leffaboksin, jossa oli kolme kappaletta halpissplattereitä. Voin siis taata, että kyseinen elokuva saattaa olla pettymys kaikille romanttisten komedioiden ystäville ja laadultaan se on silkkaa roskaa (siis hyvässä mielessä). Pakko myöntää, että elokuva alkaa varsin vakuuttavasti.
Kaksi kaverusta, William ja Luke ovat retkellä jossain päin Kaliforniaa (syytä ei kerrota, mutta mitä vitun väliä?). Jätkille käy sikäli aika huono säkä, että psykopaatti nimeltä Mike kidnappaa heidät ja aikomuksena on silpoa sankarimme läheisellä joella. Mike tekee luultavasti parhaan roolisuorituksen koko elokuvassa. Valitettavasti miehen kohtalo on palaa hengiltä. No, niin se käy.
Tässä välissä näemme kaksi suunnattomasti Jehovan todistajia muistuttavaa henkilöä, jotka ovat saaneet itseltään saatanalta tehtävän värvätä ihmisiä kuolleiden legioonaan. Miesten dialogi on hauskaa ja saa minut jopa nauramaan useampaan otteeseen. Nämäkin roolisuoritukset kuitenkin latistuvat loppuaan kohden.
Juuri kun elokuva alkaa vaikuttaa oikeasti hyvältä, se romahtaa kasaan. Juoni alkaa hyppiä aivan älyttömästi ja esiin tulee se jokaisesta kauhuelokuvasta löytyvä (pitäkää hatuistanne kiinni) kammottava naisnäyttelijä. Loppupäässä tyylikäs splatter saa luvan väistyä ja tilalle tulee tönkköä, puuduttavaa dialogia. Ohjaaja selvästikin hallitsee toimintakohtaukset hyvin, mutta varsinaisessa näyttelyssä on parantamisen varaa. Kuitenkaan elokuva ei ole täysin toivoton, johtuen juuri siitä älyttömän viehättävästä toiminnasta.
Käsikirjoitus on juuri niin absurdi ja hyppivä, että paremmalla dialogilla ja (nais)näyttelijöiden suorituksilla se olisi hyvinkin voinut toimia. Ikävästi jää vaivaamaan myös se seikka, ettei ainakaan minulle selviä, onko leffa tarkoitettu humoristiseksi, vai onko kyseessä ihan tosissaan tehty spektaakkeli.
