Siitä onkin jo jonkin aikaa, kun Tim Burton on tehnyt täysin omanäköisensä goottilaisen elokuvan. Sweeney Todd: Fleet Streetin paholaisparturi muistuttaa visuaaliselta ilmeeltään monia Tim Burtonin aiempia elokuvia, varsinkin Sleepy Hollowia. Synkkää meininkiä on siis tässäkin luvassa.
Sweeney Todd (Depp) on palannut pitkältä karkotusreissulta Australiasta. Hän joutui sinne syyttömänä, koska tuomari Turpin (Rickman) halusi miehen vaimon ja tyttären. Nyt Todd haluaa kostaa. Hän tapaa lihapiirakoita myyvän Mrs. Lovettin (Bonham Carter). Todd pistää parturiliikkeen yläkertaan. Kun yksi ihminen heittää siellä lusikan nurkkaan, niin he saavat mainion liikeidean. Tehdään asiakaista piirakoita.
Minä en juuri välitä musikaaleista, mutta tässä homma toimii erinomaisesti. Itse asiassa tätä elokuvaa olisi jopa vaikea mieltää ilman lauluosioita. Johnny Depp ja Helena Bonham Carter hoitavat lauluosuutensa yllättävänkin hyvin. Eikä muidenkaan laulutaidot huonot ole. Useimmat kappaleet ovat erittäin hyviä, mutta muutama hieman heikompi kappale on pääsyt mukaan. Mutta se ei paljonkaan haittaa.
Tunnelmapuoleen on panostettu hyvin. Pelottavaksi ei tätä voi sanoa, mutta synkkyyttä on saatu hyvin mukaan. Myös 1800-luvun Lontoo on saatu hienon näköiseksi. Visuaalisesti elokuva onkin täysin kunnossa. Mutta vastapainoksi on saatu pieni määrä mustaa huumoria. Tapahtumatkin saadaan etenemään todella hyvin ja loppu jätetään sopivasti auki.
Myös näyttely- ja hahmopuoli toimii erinomaisesti. Johnny Depp ja Helena Bonham Carter tekevät rooleissaan erittäin hyvää työtä. Myös heidän hahmoihinsa on panostettu hyvin. Alan Rickman on loistava ilkeänä tuomari Turpinina. Timothy Spall loistaa Turpinin läpeensä mätänä ystävänä ja apurina. Paremmin Boratina ja Ali G:nä tunnettu Sacha Baron Cohen tekee hienon roolisuorituksen Toddin kollegana. Hänelle olisi kyllä suonut enemmänkin ruutuaikaa. Jamie Campbell Bower on hyvä merimies Anthonyna, mutta hahmoon olisi voitu luoda hieman enemmän syvyyttä. Jayne Wisener on oivallinen valinta Toddin Johanna-tyttären rooliin. Tähän ei olisikaan kukaan kuuluisa näyttelijä sopinut niin hyvin.
Sweeney Todd: Fleet Streetin paholaisparturi on oivallinen musikaali. Tämä on selkeää Burtonia, vaikkei aivan hänen parhaimpiinsa mene. Synkkyyttä piisaa ja vertakin lentää ihan kohtuullisesti, mutta ei kuitenkaan päästä syyttämään elokuvaa mässäilystä. Tämä kannattaa katsastaa, vaikkei yleensä välitäisikään musikaaleista.
