Batman Forever (1995)

Batman on kokenut monta vaihetta sitten vuoden 1939, jolloin Lepakkomies esiintyi ensimmäistä kertaa sarjakuvassa. Elokuvallisestikin viittamiehen matka on ollut värikäs. 60-luvun sarjan ja camp-leffan meno kääntyi Burtonin toimesta kahdeksi supersuosion saaneeksi synkistelyksi ja taas vastavoimana äärimmäisen lapselliseksi viedyiksi 90-luvun Schumacher-filkoiksi. Pahasti suunnan hukanneet rymistelyt vaativat kymmenen vuoden toipumisajan, ennen kuin Mementollaan maailmanmaineeseen noussut ohjaaja Nolan palautti Batmanille (ainakin) osan ansaitsemastaan uskottavuudesta.

Schumacheria yhtään puolustelematta on todettava, että hänen lähtökohtansa oli epäkiitollinen jo siitä syystä, että kun Burtonin sarjakuvasankarileffaa turhaan kritisoitiin synkkyydestä (sarjakuvataitelija Millerhän oli vienyt Batmanin 80-luvulla jo samoille poluille), Batmanien yleisilme päätettiin lyödä tarkoituksella… noh, kauniisti sanottuna päin persettä. Tämä ei kahdesti Batmanin pääosan onnistuneesti vetänyttä Keatonia innostanut, joten tuuraaja Val Kilmerin kapeille hartioille pudotettiin liian iso taakka kannettavaksi. Batman Foreverin harhailua korostavat pahisvalinnat, ylinäyttelyllään (jokerimaista?) maanisuutta tavoitelleet Tommy Lee Jones sekä Jim Carrey. Etenkin Carreyn mukanaolo taisi perustua puhtaasti juuri läpilyöneen naamailijan maineeseen kuin niinkään elokuvan tarpeisiin. Toisaalta O’Donnellin Robin-latteuteen ja teiniuhoon nähden Jimmy-boyn irvistely on jopa nautinnollista.

Batman-saagassa Forever on kaukana Burtonin tai Nolanin leffakaksikkojen tasosta, mutta toisaalta myös valovuoden edellä pohjaan karahtanutta seuraajaansa ja trikooleikeistä silkkaa komediaa tehnyttä Batman & Robinia. Ts. vaikka happoa roiskiva, kaoottinen toilailu käy raskaaksi, ei hommaa tarvitse jättää puolitiehen ja huokaista ”nyt kävi näin”. Mutta myönnettävä se on, että Val Kilmerin munattoman Batmanin, O’Donnellin Robin The Korvispojan ja haukotusrytmitetyn kässärin yhdistelmää ei pelasta edes punapäisen Nicole Kidmanin hymy tai paikoin komeasti kajahtavat Elliot Goldenthalin leffasävelet. Forever on loistava vain mitä tulee sen mauttomaan värinkäyttöön.

Pisteet:
Arvosteltu: 14.10.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Arsi T. Elokolikko
Ylläpitäjä
703 arvostelua

Gotham Cityä terrorisoi uusi rikollinen, Kaksinaama (Tommy Lee Jones). Kaksinaama on skitsofreenikko, joka kahteen osaan jakautuneen persoonansa takia ratkaisee yksinkertaisimmatkin asiat vanhalla "kruuna vai klaava"-tempulla. Batmanin (Val Kilmer) käy taistoon tätä mielipuolta vastaan, eikä asiaa parenna yhtään uusi vihamies, Edward Nygma a.k.a Arvuuttaja. Kaksinaama ja Arvuuttaja lyöttäytyvät tiimiin, ja Batman saa apurikseen Robinin (Chris O´Donnell).

Burton toi ensimmäistä kertaa Batmanin valkokankaalle vuonna 1989. Hän ohjasi myös Batmanin jatko-osan, Batman - Paluun. Kolmannen osan myötä ohjaaja vaihtui Joel Schumacheriksi. Schumacher halusi uudistaa tehdä Batmaneista omanlaisiaan, joten uudistuksia tehtiin melko rajusti: Pääosanäyttelijät vaihdettiin täysin, Alfredia lukuunottamatta, BatMobilea ja BatCavea muuteltiin ja synkkyys vaihdettiin sarjakuvamaisuuteen. Ja nämä muutokset eivät olleet hyvästä. Näyttelijöiksi valittiin ajan kuuluisimpia nimiä. Val Kilmer valittiin Batmaniksi, mikä oli todella huono veto. Kilmer jää niin vaisuksi Batmanina. Pahiksina häärivät Tommy Lee Jones ja Jim Carrey ovat MAHTAVIA. Tommy Lee Jones vetää samantyyppisen roolin kuin Jack Nicholson aikoinaan. Hän tuo kaksinaaman loistavasti esille. Carreyn ylistämistä saatte, hyvät lukijat, kuulla vielä tässäkin arvostelussa. Hän tekee elokuvasta koomisen, ja onkin pätkän suurin plussa. Ei olisi voitu Arvuuttajan rooliin sopivampaa henkilöä valita. Chris O´Donnellin osuus jää todella pieneksi, ja onneksi jääkin. Robinia ei elokuvaan olisi tarvinnut ollenkaan tunkea, saati sitten Nicole Kidmania, josta ei ole muuksi kuin silmänruoaksi. Tehostepuoleenkin on panostettu enemmän, muttei liikaa, mikä onkin yksi hyvä uudistus näiden lukuisien muiden uudistusten joukossa.

Batman Forever sisältää monta hyvää ja mielenkiintoista hahmoa, joita olisi voitu hyödyntää paljon paremmin. Joitain taas ei hyödynnetty juuri ollenkaan. Carrey ja Jones varastavat koko show´n itse leffan päähenkilöltä, Batmanilta. Batman Forever on hädin tuskin viihdyttävä ja tylsänpuoleinen elokuva. Itsekin katsastin vain Carreyn takia

Pisteet:
Arvosteltu: 07.10.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

MiiCa
Käyttäjä
67 arvostelua

Kun näin tän leffan ekan kerran (olin sillon jotain about 7 tai 8 vee), aattelin että tosi siistii, uus batman, mä haluun batman-viitan jne... Nyt mun mieli kuitenkii muuttu täysin, kun vertasin Batman foreverii vaikkapa ensimmäiseen Batmaniin. Tää Batman on liian täynnä seurapiirijuhlia ja entäs Val Kilmer sitten... Hänhän näyttää aivan barbie-Keniltä. Kaikki se, mikä teki Batmanista mun suosikkielokuvan, on vaihdettu surkeisiin törkymöykkyihin. Edes Batmanin puku ois voinu olla suunnilleen samanlainen kuin aiemmin.

Heti leffan alussa näkee, että se on suunnattu enemmän lapsille kuin kaksi aiempaa Batmania. Alkutekstitkin ovat turhan lapsellisen näköiset. Koko show´n varastaa Jim Carrey Arvuuttajana. Hänen suorituksensa pelastaa edes leffaa. Chris O´Donnell ei yllä miehen mittoihin Robinin roolissa. Tuntui oikeastaan siltä, että O´Donnell on otettu mukaan vain teinityttöjen silmäniloksi. Tommy Lee Jones yrittää jatkaa Jack Nicholsonin luomilla jalanjäljillä (tosin kaksinaamana, ei jokerina), mutta onnistuu melko heikosti. Myös Nicole Kidman on vaisu Batmanin "rakastettuna".

Elokuvan suurin ongelma on kuitenkin liiallisissa uudistuksissa (mm. BatMobilessa ja BatCavessa) sekä turhan monimutkaisessa käsikirjoituksessa. Välillä Val Kilmeristä on tehty lähes Teräsmiesmäinen ihmemies, jolla on valtavat supervoimat ja joka pystyy aina pelastamaan kaikki. Tämä elokuva oli sanalla sanoen täysi torso. Toivottavasti Christopher Nolan on saanut Batman Beginsiin jotain hohtoa.

Elokuvan kolme suurinta miinusta:
- Ei Tim Burtonia
- Ei Michael Keatonia
- Ei mitään vanhaa (lue hyvää)

Elokuvan kolme suurinta plussaa:
- Tätä ei ole pakko katsoa
- Jim Carrey
- Nicole Kidman silmänruokana

Tämä ei kyllä ansaitsisi kahta pistettä, mutta ne tulevatkin Nicole Kidmanin hienosta kaula-aukosta.

nimimerkki: Batman

Pisteet:
Arvosteltu: 08.08.2005
Katsottu: VHS

Arvostelija

Batman
Vieras

Kaksi ensimmäistä Batmania oli megaluokan menestyksiä, mutta Tim Burton ei enää ole ohjaamassa kolmatta osaa. Tällä kertaa ohjaajan paikalla on Joel Schumacher, jonka ohjauksesta ei löydy mitään samaa kuin Burtonista. Goottitehosteet ja synkistely jäävät vähemmälle ja tilalle on sarjakuvamainen väriräike, edellisten Batman leffojen tunnari on vaihtunut huonompaan ja edellinen viittaritari Michael Keaton on korvattu Hollywoodin kuuluisimmalla siloposkella Val Kilmerillä, joka ei sovi Batmanin trikoisiin, joskin hän on parempi kuin George Clooney.

Tällä kertaa Gotham Cityn rauhaa uhkaavat vaarallinen nero Arvuuttaja (Jim Carrey) ja skitsofreninen mielipuoli Kaksinaama (Tommy Lee Jones). Jottei Batman olisi yksinään hän saa puolelleen Robinin (Chris O'Donnel), jonka akrobaattivanhemmat Kaksinaama tappoi. Siviilielämässä Batman on miljonääri Bruce Wayne, joka yrittää aloittaa suhdetta rikospsykologi Chase Meridianin (Nicole Kidman) kanssa, joka tuntuu olevan kiinnostunut enemmän Batmanista, kuin valjusta miljonääristä...

Lee Jones yrittää kovasti Kaksinaamana, mutta jää lopuksi vain olemattomaksi raapustukseksi Jack Nicholsonin Jokerista. Carreylle tyypillistä ylinäyttelyä on nähtävissä taas, mutta hänen kuminaaman vääntelynsä on piristysruiske, mikä pelastaa leffan monelta osalta. O'Donnel ärsyttää Robinina, mutta hän on kyllä ärsyttävä monessa muussakin elokuvassa, hänellä on niin teinimäinen asenne että huh-huh. Kidmanin hahmo taas on väkisin väännetty, täytyyhän Batmaneihin aina saada silmänruokaa.

Suoraan sanottuna Schumacher on onnistunut lähes kokonaan pilaamaan Batman-saagan, kaikki mahdollisuudet saada kolmas loistava Batman-aikaan heitetään hukkaan jo pelkästään ottamalla synkistely pois. Toivottavasti Christopher Nolan saa "Batman Begins" leffasta paljon paremman.

nimimerkki: Gargo

Pisteet:
Arvosteltu: 14.10.2004
Katsottu: VHS

Arvostelija

Gargo
Vieras

Elokuvan juoni lyhyesti: Arvuuttaja (Jim Carrey) ja Kaksinaama (Tommy Lee Jones) muodostavat tiimin, jotka yrittävät tuhota Batmanin (Val Kilmer) ja Robinin (Chris O'Donnell). Batmanin akkana hilluu Chase Meridian (Nicole Kidman).

Joel Schumacherin ohjaama kolmas Batman elokuva ei pääse lähellekään edellisten osien tasoa. Miksi? Ensinnäkin kaikki Tim Burtonin edellisten osien synkkyys on otettu pois, ja Schumacher on laittanut tilalle pelkkää sarjakuvashittiä. Jopa tunnusmusiikki on vaihdettu!

Val Kilmer ei sovi alkuunkaan Batmanin rooliin. Chris O'Donnell ja Nicole Kidman ovat huonoja rooleissaan myös. Tommy Lee Jones ja Jim Carrey vievät shown pahiskaksikkona.

nimimerkki: santeri

Pisteet:
Arvosteltu: 10.10.2004
Katsottu: VHS

Arvostelija

santeri
Vieras

Ensimmäinen Batman oli hyvä leffa. Kakkosta on kehuttu, mutten ole sitä nähnyt. Tämä ei ole mikään erikoinen, mutta kyllä tämänkin vielä katsoo...

Kaksinaama ja Arvuuttaja aikovat piestä Batmanin ja tämän apurin Robinin. Siinä juoni kaikessa lyhykäisyydessään.

Burtonin olisi pitänyt jatkaa ohjaajana. Tummuus on poissa, eikä Batmankaan enää ole se oikea psykoottinen kostaja. Keaton joka sopi rooliin kuin nyrrki silmään vaihdettiin Val Kilmeriin, joka on liian siloposkinen Yön Ritariksi. On vaikea sanoa kumpi on huonompi Batmanina, Kilmer vai nelosessa kuvioihin astunut Clooney.

Schumaherin ohjaustyö on ihan hyvää, mutta se jää Burtonin varjoon. Muuten leffa olisi aika onneton, mutta pahikset pelastavat pläjäyksen, ainakin osittain. Tommy Lee-Jones on hyvä Two-Facena, ja Jim Carrey Arvuuttajana mahtava! Kaikenlisäksi hahmot ovat kiinnostavia ja hauskoja. Silti edelleen paras ja pahin pahis oli Jack Nicholsonin Jokeri. Näin on eikä sitä voi muuksi muuttaa.

Ihan ok pätkä, mutta ei kestä montaa katselukertaa.

Pisteet:
Arvosteltu: 19.07.2003
Katsottu: VHS

Arvostelija

Raato-A
Tykittäjä
388 arvostelua

Ohjaaja on vaihtunut ja sen huomaa sillä Tim Burtonin gootti tehosteet ovat jääneet pienemälle, koska Burton toimii vain elokuvan tuottajana. Sääli sillä koska goottitehosteet ovat jääneet pinemälle on toimintaa tullut typerän paljon enemmän. Plussaa elokuvaan tuo sen sarjakuvamaisuus, mutta miinusta se, että elokuva ei ole synkkä.

Tällä kertaa Keaton ei ole enää Batman (harmi) vaan viitan pukee päälleen vaatimaton Val Kilmer. Vihulaisina pyörii tällä kertaa mainio Tommy Lee Jones ja hauska Jim Carrey. Batmanin akkana häärii kohtalainen Nicole Kidman ja
tällä kertaa Robinkin on päästetty mukaan elokuvaan. Häntä näyttelee ihan hyvä Chris O'Donnel.

Juoni kulkee näin: Batman saa vastaansa hullun (neron?), Arvuuttaja (Carrey) ja skitsofreenisen Harvey Kaksinaaman (Jones), jotka ryhtyvät lukemaan Gotham Cityn asukkaiden ajatuksia Arvuuttajan tekemällä laitteella. Robin tulee avittamaan ja Kidman on pelastettavana. Ja tietenkin mukana ovat vakiokasvot Michael Gough ja Pat Hingel.

Elokuva olisi aikasen huono ellei elokuvassa olisi juuri sitä mukavaa sarjakuvamaisuutta, Jonesia ja Carreytä. Kyllä BF aina sarjan neljännen osan voittaa. Ohjaus ontuu, mutta se ei tarkoita sitä, että Schumacher olisi huono ohjaaja ei todellakaan, mutta hän ei ole yhtä hyvä kuin Burton.

Ei BF huono elokuva ole vaan itseasiassa se on ihan mukava viihdepläjäys. Se ei vain nouse 1 tai 2 tasolle.

nimimerkki: Ash

Pisteet:
Arvosteltu: 25.01.2003
Katsottu: VHS

Arvostelija

Ash
Käyttäjä
71 arvostelua