Barbarella (1968)
- Tuotantovuosi:
- 1968
- Ohjaajat:
- Roger Vadim
- Käsikirjoittajat:
- Brian Degas, Jean-Claude Forest, Roger Vadim, Terry Southern, Vittorio Bonicelli
- Pääosissa:
- Anita Pallenberg, Claude Dauphin, David Hemmings, Jane Fonda, John Phillip Law, Marcel Marceau, Milo O'Shea
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti
- Pituus:
- 98 min
- Genret:
- Seikkailu, Sci-fi, Fantasia
Erotiikkaa tihkuva scifi-raina Barbarella - Queen Of The Galaxy ei ehkä ole rasvaisinta seksploitaatiota maailmassa, mutta kyllä tämä hauska raina on! Elokuva on campia alusta loppuun, eikä siihen voi mitenkään suhtautua vakavasti. Tästä pitää huolen elokuvan alusta loppuun läpeensä typerä toteutus, vähä-älyinen juoni, huonolaatuiset erikoistehosteet sekä pökkelömäiset näyttelijäsuoritukset. Juttu perustuukin pääpiirteittäin ranskalaiseen sarjakuvaan. Sen kyllä huomaa että alkuperäisteos oli ranskalainen.
Barbarella (Fonda) saa Maan Tasavallan presidentiltä käskyn löytää vaarallisen positronisäteen - joka sädettää uhrinsa suoraan neljännen ulottuvuuden kurimukseen - keksineen Duran Duranin (O'Shea). Tulevaisuuden tieteismaailmassa ei sellaisia raadollisuuksia kuin aseita ole vuosisatoihin ollut käytössä, joten Barbarella saa mukaansa kokoelman konfliktimuseon tykkejä. Myös rakastelun kaltaiset raadollisuudet on hylätty ja tilalle on otettu pillerit jotka takaavat sataprosenttisen seksielämyksen. Vain Linnunradan laidan kesyttömien korpimaiden asukkaat kunnioittavat vielä perinteitä. Duran Durania etsiessään Barbarella päätyykin sadomasokistien kansoittamaan Sogoon.
Juoni on siis harvinaisen höhlä. Soppaa on maustamassa kasa pikkulapsen tasolla olevia keksintöjä: esimerkiksi outo kuolettavan orgasmin antava kidutuskone, lauma tappajanukkeja ja lukuisia epäloogisuuksia. Kokonaisuuden kruunaavat halvat erikoistehosteet, eksaattiset ja kaikkialla pyörivät psykedeeliset kuviot, psykedeelinen kitaranvinguttelu sekä Duran Duranin tuuheat kulmakarvat. Kun soppaa vielä koristaa kuvankaunis Jane Fonda joka nähdään useaan otteeseen alasti, ei tätä huonona leffana voi pitääkään.
Valitettavasti elokuvan alku ei ole aivan niin huono - ja ennenkaikkea eksentrinen - kuin loppuosa, joten siitä ei saa niin paljon campia irti. Siksi tämä ei ole maailman paras camp-leffa. Mutta hyvä kuitenkin. Sääli ettei tästä ole jatko-osaa, kyllä Barbarellan seikkailuja enemmänkin katsoisi.
Ehtaa campia! Elokuvan kenties kuuluisin kohtaus löytyy heti alusta: Barbarella (Fonda), galaxin kuningatar, riisuuntuu alastomaksi painovoimattomassa tilassa. Lukuisten miesten mielestä jo pelkästään tämä on hyvä syy nähdä ko. elokuva.
Barbarella, joka elää sivistyneessä (lihan nautinnot koetaan pillerien kautta, aseita ei ole ollenkaan) maailmassa, saa käskyn presidentiltään etsiä ja eliminoida tiedemies nimeltä Duran Duran (O'Shea) universumin laitamilta, pahuuden tyyssijasta.
Ranskalaiseen sarjakuvaan perustuva elokuva on melkeinpä hulvaton katsomiskokemus ja camp-tunnelmastaan huolimatta se sisältää kiintoisaa kommentointia yhteiskunnan (silloisesta) tilasta.























































