Etusivu › Foorumit › Legendaloota › Pelittääkö › Vastaa aiheeseen: Pelittääkö
Tulipa nykäistyä läpi Frictional Games-lafkan kauhupläjäys Soma. Kyseinen lafka onkin tunnettu kauhupeleistään, joten odotukset olivat korkealla. Olin vuosia aiemmin testannut kyseistä peliä, mutta nyt sain päähänpiston vetää se läpi.
Alussa auto-onnettomuudessa ollut ja aivovammasta kärsivä Simon Jarrett (Jared Zeus) menee kokeelliseen aivoskannaukseen ja ilman minkäänlaista selitystä herää valtameren pohjalla olevalla tutkimusasemalla. Paikka on huonossa kunnossa ja epämääräiset oliot toikkaroivat ympäriinsä. Asiaa pitää alkaa setviä ja moninaiset ongelmat takaavat, että kolkkoon tulevaisuuteen saapunut ei ehdi miettiä ongelmiaan. Suureellisena ongelmana on Telluksen kanssa kontaktia ottanut komeetta, joka on laittanut planeetan pinnan melkoisen heikkoon kuntoon ja epätoivoisia ratkaisuja viritellään. Simonin matka kirjaimellista arkkia kohti herättää eksistentiaalista terroria, sillä persoonan ja ruumiin välistä eroa setvitään useamman kuin yhden kerran ja tarina päätetään kaikista ankeimpaan hetkeen ja heti sen jälkeen päätetään uudelleen eri nuotilla. Voidaan sanoa, että peli mikä antaa tilaisuuden todistaa ihmiskunnan biologista sukupuuttoa (ja sitä alleviivataan) ei ole kovinkaan optimistinen sävyltään ja se onkin enemmän muiston säilyttömisestä kuin oikeasta eloonjäännistä.
Mielenkiintoisena detaljina lähes jokainen pelimekaaninen seikka omaa skenaarioon perustuvan selityksen ja tekninen toteutus ei ole mitenkään huono. Sanomattakin on selvä, että jokseenkin vieraasti ymmärtävän tekoälyn ohjaama nanomössö ei piittaa siitä, kuinka epämuotoisia hirvityksiä se saa aikaan pitäessään ihmiskuntaa elossa. Mielenkiintoisena detaljina pelissä on ns. Safe-tila, mikä pudottaa niiden hirviökohtaamisten vaarallisuutta hyvin paljon ja antaa siis etupenkin eksistentiaalisen ankeuden kehittämiselle.
Peli on oikeasti erittäin hyvä, mutta sen loppu on äärimmäisen masentavasti traaginen ja onnellinen ja se on takuulla täydellisen tarkoituksellista. Eksistentialismi ei ole helppo aihe kiskoa kauhua, mutta tässä tapauksessa se onnistuu. Ei niin paljoa peliä mekaanisessa mielessä, mutta sitäkin enemmän erittäin ankeaa tarinaa.