Fernando de Fuentes: Vallankumoustrilogia (1933-1936)
eli El Prisionero 13, El Compadre Mendoza & Vamonos con Pancho Villa

Tulinpa viimein polkaisseeksi käyntiin vuosikausia suunnitellun Meksiko-maratonini. Meksiko oli 30-luvulta 50-luvun loppuun yksi maailman johtavista elokuvamaista, ja meksikolaisista leffoista erityisesti tämä Fuentesin vallankumoustrilogia on klassikko. Kaksi jälkimmäistä osaa erityisesti kilpailevat kautta aikain meksikaanielokuvan tittelistä edelleen.

Vamonos von Pancho Villa on vähän kuin Seitsemän samuraita Kansakunnan synnyssä, Sergei Eisensteinin leikkaamana ja John Fordin ohjaamana länkkärinä. Tämä oli ensimmäinen maassa tehty “megaelokuva” ja ajoi lopulta kokonaisen studion konkursiin. Meksikolaisten menoa ei yhden puljun kaatuminen kuitenkaan paljoa haitannut.

Erityisen paljon näissä leffoissa tykkään vaate- ja hattumuodista. Meksikossa on ilmeisesti vanhastaan ollut vaateparrella muutenkin enemmän yhteiskunnallista ja symbolista viestiä kuin pelkkä ulkoinen estetiikka. Ja ne hatut on parhaimmillaan jättimäisen kokoisia, siis aivan valtavia. Näin siksi, että Meksikon auringossa ja helteillä leveälieriset hatut on mukavan varjoisia käyttää. Puolet ajasta katson näitä melkein pelkästään niiden hattujen takia.

Havainnekuva hattumuodista: