Prequel trilogian keskimmäinen osa, kloonien hyökkäys, on visuaalista juhlaa alusta loppuun. Mutta jääkö idea sen juhlan alle?
Anakin on kasvanut vanhemmaksi ja on kiukkuinen teinipoika, sokeasti rakastunut, ja mestari Obi-Wanilla on ongelmia oppilaansa kanssa. Tarinassa on selvästi joitain aukkoja, ja dialogissa on suurehkoa kömpelyyttä siellä ja täällä (pahimmat nokkalennot Anakinin ja Padmén rakkaustarinassa). Vioistaan huolimatta Episodi II on suhteellisen onnistunut Star Wars-elokuva. Visuaalisuus vie silmää kieltämättä ehkä vähän liikaa mukanaan joissain kohtauksissa, mutta kivahan sitä on sellaista vain katsella.
Kuten ylemmästä tekstistä varmaan jo ymmärsi, efektit ovat kunnossa, niissä on tiettyä ”final fantasy”- lookkia koska ne eivät vielä täysin aidoilta näytä mutta se ei häiritse, se on tämän elokuvan tyyli, ja siihen tottuu heti. Äänimaailma on hieno, kuten arvata saattaa, ja virheitä ei pahemmin löydy.
Näyttelijäpuolelta saadaan varmaan sitten jotain moitittavaa kaivettua; Hayden Christenssen on hieman pökkelö, ja hän selvästi jännittää vaativaa ja tärkeää rooliaan, mutta paineisiin nähden hän onnistuu kohtuullisesti (meininki onkin jo paljon parempi viimeisessä osassa). Ewan McGregor on selvästi vahvempi näyttelijä, ja vetää hienon suorituksen (hän myös parantaa viimeiseen osaan). Vanha konkari, Christopher Lee, joka on Sith-lordi Count Dooku vetää (yllätys, yllätys) täydellisen roolisuorituksen, karismaa mieheltä ei puutu ja hän todella syväyttää tähän elokuvaan hitosti plussaa. Täysin digitaalinen Yoda hoitaa hommansa myös hyvin, jopa valomiekka-taistelussa.
Lucasin tarinankuljetuksessa on epämääräisyyksiä, välillä tarina jää jylläämään paikoilleen ja välillä se kulkee liian epäloogisesti, Lucasillakin on selvästi ollut paineita elokuvan kanssa. Kameran takana mies onnistuu suhteellisen hyvin, ihmeitä ei yritetä tehdä ja hyvä niin, kuvissa ei ole moitittavaa.
Vaikka Episodi kakosessa on useita vikoja, se on kuitenkin todella viihdyttävä elokuva, se ei missään tapauksessa ole huono SW-elokuva, eikä se ole myöskään huono elokuva yleisesti ottaen. Elokuva on visuaalisesti kaunis, siinä on toimintaa, draamaa sekä sci-fiä hyvin yhdessä. Ja sen jaksaa katsoa monta monituista kertaa lätyltä uudelleen. Elokuvassa on minusta ”sitä jotain”, jota oli myös vanhoissa Tähtien Sota- elokuvissa, ”sitä jotain”, mikä Episodi ykösestä puuttui. Tästä oli hyvä jatkaa viimeiseen osaan, joka olikin mahtava. Hieno elokuva.
nimimerkki: mud
