Kauhuelokuvat eivät koskaan ole olleet suosikkejani, johtuen ainakin osittain siitä, että minulla pelottaa niin paljon niitä katsoessa (kuten varmaan on tarkoituskin). Aina joskus tulee kuitenkin katsottua joku alan filmi ja tällä kertaa käsiin osui alelaarista löytynyt Carrie vuodelta 1976.
Carrie on ujo ja hiljainen tyttö, jonka äiti on kiihkouskovainen ja joka yrittää kasvattaa tytärtään omien arvojensa mukaisesti. Carrieta pidetään koulussa omituisena ja hänelle nauretaan ja häntä kiusataan milloin mistäkin syystä. Kun kiusaajia sitten rangaistaan tekosistaan, varsinkin yksi kiusaajista päättää kostaa kaiken Carrielle.
Ujolla ja hiljaisella Carriella käykin säkä, kun hänet kutsutaan mukaan koulun tanssiaisiin. Hän on juhlissa onnensa kukkuloilla, mutta kaikki menee pahasti vikaan kun kiusaajan kosto tapahtuu koko koulun edessä ja herättää Carriessa tunteita ja voimia, jotka eivät ole tästä maailmasta…
Carrie on elokuvana loistava esimerkki siitä miten elokuvan pitää toimia. Kaikki tapahtumat elokuvan alkupuoliskolla ohjaavat tarinaa kohti lopun ratkaisevia tapahtumia. Sissy Spacek on todella lahjakas näyttelijä ja hän loistaa tässä elokuvassa. Travoltan rooli on niin pieni (kansilehtimaininnasta huolimatta), että sitä ei voi kunnolla edes kommentoida. Kokonaisuutena hyvä trilleri, joka ei sisällä mautonta silpomista.
