Rosemary Woodhouse muuttaa miehensä Guyn kanssa uuteen asuntoon, erääseen vanhaan kerrostaloon. Hän saa kuulla että talossa on aikanaan tapahtunut outoja, okkulttistisia asioita, mutta menneet ovat menneitä, ovathan? Pian Rosemary tulee raskaaksi, ja elämä hymyilee. Yliystävällinen naapurin vanha pariskunta neuvoo loistavan lääkärin, Guy saa yllättäen töitä, jne. jne. Mutta. Jotenkin Rosemarystä tuntuu että kaikki ei ole kohdallaan… naapurista kuuluu outoa muminaa, ja Guy alkaa käyttää pyjamaa.
Roman Polanski on kiistelty ohjaaja, jota toiset sanovat tekotaiteilijaksi, ja toiset neroksi. Itse en kallistu kumpaankaan suuntaan. Polanskin elokuvista olen nähnyt Chinatownin ja tämän, ja sanon kyllä että Polanski on hyvä ohjaaja, mutta nero? Ehei. Kuitenkin, Rosemaryn painajainen on hienosti ohjattu kauhuklassikko.
Näyttelijät onnistuvat kaikki hyvin, ja käsikirjoitus on hyvä. Elokuva alkaa hieman takellellen, mutta mitä pidemmälle mennään, sen paremmaksi leffa muuttuu. Viimeinen puolituntinen onkin jo omaa luokkaansa.
Kaikenkaikkiaan Rosemaryn painajainen on jännittävä klassikkoelokuva, joka kuljettaa juonta eteenpäin ilman ääretöntä verenroiskimista, murhia ja sisälmyksensyömisiä. Teinisplattereiden ystävät voisivat sanoa tätä kerrontatapaa tylsäksi, minä sanon jännittäväksi.
