Kolme kaverusta, Mel, Marty ja Dom(Brooks, Feldman ja DeLuise), ovat päättäneet tehdä mykkäelokuvan. Ison elokuvayhtiön, Studio Suuren, jolle he esittävät ideansa, bisnekset sujuvat kuitenkin surkeasti ja isompi yhtiö, Gulp & Hotkis, aikoo ostaa heidät ulos. Siispä, kaverukset päättävät pelastaa yhtiön metsästämällä isoja tähtiä tulevaan elokuvaansa, jotka, tietenkin, tekevät elokuvasta menestyksen.
Mel Brooks on onnistunut herättämään leffassaan henkiin mykkäelokuvien ilmeen ja sielun. Suurimmissa osissa kohtauksia on käytetty niitä vanhoja kameroita tai ne ovat yksinkertaisesti vain nopeutettu vastaamaan alkuperäisiä mykkiksiä ja huumorin muutkin toteutustavat on saatu vastaamaan vanhoja, hyviä aikoja. Myös musiikki pelaa hyvin eri kohtauksissa näkymättömänä ohjaajana kuten edeltäjissään. Muutos on siis lähes täydellinen. Ja vaikka juonentyngässä onkin aistittavissa samanlaisuuksia Brooksin aikaisempaan produktioon, ”Kevät koittaa Hitlerille”, ei se onnistu pilaamaan ainakaan tämän viewerin katselukokemusta.
Pitää myös antaa erikoistunnustusta tällaisesta, nykyaikoina (1970-hama tulevaisuus) hyvin uhkarohkeasta teosta tehdä mykkäelokuva. Tästä aiheesta on myös onnistuttu ujuttamaan hitunen itseironiaa leffaan. Pätkä sisältää paljon muitakin hymynnostattajia kuten vesikauhuinen pääjohtaja, hullunkuriset kauppapaikat ja Coca-Cola-tölkinheitin. Ja kukapa enää lopussa epäilemään yhtään mitään kun krediteissä lukee: ”Tämä oli tositarina.”
nimimerkki: Sappy
