Austin Powers: Kumma Jätkä (1997)

Mike Myersin luoma kulttihahmo Austin Powers on huonohampainen brittiagentti jonka charmi vetää vertoja jopa James Bondille. Austin Powersin ensimmäinen seikkailu valmistui vuonna 1997 ja elokuvasta tuli menestys ympäri maailmaa. Jopa Suomessakin vaikka leffa tuupattiinkiin täällä suoraan videolevitykseen. Leffan kulttimaineen ymmärtääkin kun katselee tätä leffaa. Meno on kerrassaan hilpeää ja jokaisen crazy-komedian ystävän luulisi viihtyvän tämän leffan parissa.

Juoni on silkkaa Bond-huttua. Eletään svengaava 60-lukua, jolloin Austin Powers (Mike Myers) elää loistoaikaansa naisia hurmaten ja konnia jahdaten. Austinin arkkivihollinen on tohtori Paha (Mike Myers, taas), joka kuitenkin syväjäädyttää itsensä aikomuksenaan hyökätä maapallolle lähitulevaisuudessa. Austin urheana miehenä antaa luvan syväjäädyttää itsensä siltä varalta että tohtori Paha hyökkäisi maapallolle. Tohtori Paha hyökkääkin maapallolle, tällä kertaa aikana on 90-luku. Pian Austin sulatetaan ja hänelle annetaan tehtäväksi pysäyttää Tohtori Paha. Austin joutuu myös siinä sivussa totuttelemaan 90-lukuun sillä maailma onkin ehtinyt muuttua melkoisesti sitten 60-luvun. Apurina Austinilla tohtori pahan pysäyttämis-tehtävässä on naisagentti Vanessa Kensington (Elizabeth Hurley), jota Austin yrittää epätoivoisesti hurmata, mutta valitettavasti Vanessa ei lämpene Austinin törkeyksille eikä etenkään ruotsalaiselle peniksen suurennuspumpulle.

Austin Powers - kumma jätkä sekoittaa alapäähuumoria ja bond-parodiaa todella onnistuneesti. Meininki on koko leffan ajan hilpeää ja näyttelijätkin ovat laittaneet parasta peliin. Mike Myers on kerrassaan loistava Powersina että tohtori Pahana ja muista näyttelijöistä mainittakoon mm. näyttelijäveteraani Robert Wagner tohtori Pahan kätyrinä Numero Kahtena. Elokuvan kruunaa myös todella nappiin osuvat musiikkivalinnat ja tuovat elokuvaan tunnelmaa. Tunnelma onkin huipussaan kohtauksessa jossa Austin tanssii naisrobottien edessä The Divinylsin I Touch Myselfin soidessa taustalla.

Loppuun todettakoon että Austin Powers - kumma jätkä on komedia joka saa kaikki lajityypin ystävät tyytyväiseksi ja Bond-fanien hiukset pystyyn. Elokuva kestää useammankin katselukerran ja pistää katsojan nauruhermot koetukselle. Elokuva sai myös kaksi jatko-osaa, jotka olivat yllättävän hyvälaatusia mutta jälleen kerran ensimmäinen osa on parasta antia koko trilogiasta. Yeah, baby, yeah!

nimimerkki: Mask

Pisteet:
Arvosteltu: 21.09.2004
Katsottu: VHS

Arvostelija

Mask
Käyttäjä
178 arvostelua

Austin Powers. Agentti iloiselta 60-luvulta, joka joutuu 30 vuoden päähän tulevaisuuteen. Miksi? Hänen vihollisensa Tohtori Paha, joka on käynyt vuosia Paha-yliopistoa, jäädytti itsensä ja palasi 90-luvulle. Austin lupautui jäädyttämään itsensä siltä varalta, että Paha sattuisi palaamaan maan päälle. Tottakai Paha palasi ja nyt hänellä on oma joukkio erikoislaatuisia henkilöitä, jotka tuovat mieleen Bond-elokuvien supermiehet. Austinilla on siis maailma pelastettavana.

Mike Myers todellakin iski kultasuoneen keksiessään Austinin, jolla on Bondin... charmi? No kumminkin ulkoisesti hän on kuin Bondin vastakohta: lyhyt, karvainen rillipää. Myers tulkitsee Austinin roolin aivan mielettömän hauskasti ja varastaa Tohtori Pahan roolillaankin koko show`n. Tohtori Paha yrittää olla paha mutta aika lailla on säälittävä yritys. Tämä tuo mieleen Bondien hieman erikoiset pahikset.

Tohtorilla on nimittäin teini-ikäinen poika Scott Paha (Seth Green) ja joutuu tämän takia käymään perheterapiassa. Vanessa Kensington (Elizabeth Hurley) on nykyajan naisagentti joka palkattu Austinin pariksi. Ne jotka tietävät miltä Hurley näyttää voivat ymmärtää että onhan Austinin vaikea pitää näppejään erossa. Vanessa ei vain tunne samoin ja eipä ruotsalainen peniksen suurennuspumppukaan Austinia auta.

Huumori on tietenkin sitä samaa vessahuumoria, jota viljeltiin vielä enemmän jatko-osissa. Ulkomaalaisia (siis meitä) jenkit eivät paljon ottaneet huomioon. Esim. vessakohtaus ja Numero Kahden sihteerin nimi ovat hyviä esimerkkejä joissa vaaditaan englannin taitoa tai tuntemusta Amerikkaan. Elokuva virnuilee Bondeille ja aika hyviin kohtiin osuukin. Esim. Scott arvostelee tapaa miten Bondeissa aina on jokin ihmeansa ja eikä vihollinen ikinä pamauta normaalisti Bondin aivoja ulos kun olisi tilaisuus. Toinen on myös eräitten ruumionosien piilottelu ja siitä on tehty todella hauskat kohtaukset aamiaispöytään ja hotelliin.

Koko Austin Powers-sarja on hulvatonta katsottavaa, mutta jos joku haluaa sitä härskimpää huumoria, suosittelisin jatko-osia enemmän kuin tätä.

Pisteet:
Arvosteltu: 15.02.2003
Katsottu: VHS

Arvostelija

Juhani Sementti
Tykittäjä
152 arvostelua