Ali (2001)
- Tuotantovuosi:
- 2001
- Ohjaajat:
- Michael Mann
- Käsikirjoittajat:
- Christopher Wilkinson, Eric Roth, Gregory Allen Howard, Michael Mann, Stephen J. Rivele
- Pääosissa:
- Jamie Foxx, Jon Voight, Mario Van Peebles, Will Smith
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 159 min
- Genret:
- Draama
Myönnettäköön: Will Smith on mielestäni loistava näyttelijä, joka kaikenlisäksi kykenee vetämään massoja teattereihin. Tästä syystä jotkin hänen elokuvistaan ovat olleet kamalia (kuten Hitch) ja jotkut taas loistavia (Onnen Potkuja), mutta kassamenestyksiä siitä huolimatta. Tämä elokuva oli kuitenkin floppi, mutta se ei vähennä sen arvoa.
Elokuva kertoo nyrkkeilylegenda Muhammad Alin (alunperin Cassius Clayn) elämäntarinan aikavälillä Sonny Listonia vastaan käydystä titteliottelusta George Foremania vastaan käytyyn "Rumble In The Jungle"-otteluun. Siinä sivussa nähdään monia tunnettuja 60-luvun mustia kansalaisoikeuksien asiamiehiä (Malcolm X, Martin Luther King) ja todistetaan heidän murhiaan. Ali joutuu näiden tapahtumien alla poliittiseksi pelinappulaksi, vaikka mies itse ei tee mitään muuta, kuin pullistelee ylisuurella egollaan läpi nyrkkeilymaailman ja avioliittojen.
Elokuva on paikoin puuduttava, mutta sen elävät nyrkkeilyottelukuvaukset pitävät kokonaisuuden mielenkiintoisena. Alin egoilevan persoonan tulkkina Will Smith on juuri oikea näyttelijä, ja Oscar-ehdokkuus tästä roolista oli vähintäänkin ansaittu. Muista roolitöistä mieleenpainuvimman tekee Alin juoppoa manageria esittävä Jamie Foxx, joka ei ennen tätä elokuvaa edes ollut vakavasti otettava näyttelijä, toisin kuin nykyään.
Mieleenpainuvia kohtauksia on kaksi: Kohtaus, jossa Ali puolustaa titteliään ja hänen vastustajansa kutsuu häntä "Clayksi", eli Alin entisellä nimellä. Musliminimensä käyttöä edellyttävä Ali suuttuu tästä ja ottelun lopussa hakattuaan vastustajansa kanveesiin, hän nostaa kätensä ilmaan ja huutaa "What's My Name!?" (Mikä on nimeni!?). Toinen mieleenpainuva kohtaus on elokuvan lopettava George Foremania vastaan käydyn ottelun kahdeksas erä. Hidastettuna Ali iskee kolme nopeaa iskua Foremanin kasvoihin ja tyrmää tämän. Afrikkalaisyleisö villintyy huutamaan "Ali, Bumaye!" ("Ali, Tapa Hänet!") ja taustalla kuuluu tunnelmallista, afrikkalaisia vaikutteita omaavaa musiikkia.
Elokuvaa voi suositella kaikille, jotka nauttivat Rocky-elokuvien nyrkkeilijän elämää kuvaavasta kokonaisuudesta. Tämä elokuva on kiistämättä yksi kaikkien aikojen parhaimmista urheiluelokuvista ja yksi omista suosikkielokuvistani. Suosittelen sitä kaikille.
Laadukkaan biopicin eli elämäkerrallisen elokuvan tekeminen on kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Mielenkiintoisen merkkihenkilön elämän käännekohtia on äärimmäisen vaikea sulloa yhteen kokopitkään elokuvaan siten, että kokonaisuus säilyisi ehjänä ja johdonmukaisena. Elokuvan tulisi tyydyttää sekä lähdeaineistoon perehtyneet asiantuntijat että myöskin ne hieman valistumattomammat katsojat, ja tässä piileekin yksi biopic-leffojen suurimmista kompastuskivistä. Joskus onnistutaan paremmin (esim. Man On The Moon, Amadeus, Malcolm X, The Last Emperor) ja joskus huonommin (esim. Pollock, Iris, A Beautiful Mind). Michael Mannin ohjaama Ali sijoittuu jonnekin näiden kahden ääripään välimaastoon.
Kuten terävä-älyisimmät saattavatkin jo arvata, Ali kertoo nyrkkeilijäikoni Muhammad Alin tarinan. Tarkemmin sanottuna elokuva keskittyy aikavälille 1964-1974, joka kiistatta oli se keskeisin vuosikymmen tämän kaikkien aikojen parhaan nyrkkeilijän elämässä. Tämä periodi piti sisällään mm. ristiriitaisen ystävyyssuhteen itsensä Malcolm X:n kanssa, monituiset konfliktit kierojen promoottoreiden pyörityksessä, myrskyisän rakkauselämän useiden eri naisten kanssa ja tietenkin legendaarisen Rumble In The Junglen, jossa Ali taisteli raskaan sarjan maailmanmestaruudesta ylivoimaiseksi povattua George Foremania vastaan. Ja kaikkea tätä väritti Alin vakaa sitoutuminen islaminuskoon ja muslimien veljeskuntaan.
Kun biopic-elokuvaa lähdetään väsäämään, niin sopivan näyttelijän valitseminen keskushenkilön rooliin on tietysti yksi ensimmäisistä ja varmasti myöskin tärkeimmistä askeleista. Lähinnä toiminta- ja komedialeffoista tuttu sivutoiminen rap-muusikko Will Smith on epätodennäköinen mutta lopulta äärimmäisen osuvaksi osoittautuva valinta tulkitsemaan Cassius Marcellus Clayta alias Muhammad Alia. Kuukausien armoton treenaaminen sai Smithin uskottavaan kisakuntoon, ja fyysisten ominaisuuksien lisäksi hän onnistuu myös vangitsemaan Alin henkisen aspektin. Smithin moottoriturpa on valjastettu loistavasti palvelemaan roolihenkilöä, sillä on vaikea kuvitella ketään muuta laukomassa Muhammad Alille tyypillisiä värikkäitä ja omalaatuisia kommentteja. Will Smith pitää elokuvassa muutaman niin huikean puheenvuoron, että katsoja todella uskoo seuraavansa aidon ja oikean Muhammad Alin työskentelyä. Smithin psyykkinen ja fyysinen muodonmuutos on suoranainen napakymppi, ja mies nappasikin vaivanpalkoikseen Oscar-ehdokkuuden. Vaikka Ali-tietämykseni rajoittuukin pariin dokumenttiin, niin uskallanpa silti väittää, että kyseinen huomionosoitus oli täysin ansaittu.
Harmillisen harvoin työskentelevä ohjaaja Michael Mann osoittaa jälleen kerran, miksi hänen seuraavaa projektiaan kannattaa aina odottaa yleensä useidenkin vuosien ajan. Mann kuljettaa tarinaa, rytmittää tapahtumia ja ohjaa näyttelijöitä niin tyylipuhtaasti, että katsojalle saattaa joskus tulla jopa hieman liiankin kliininen olo. Mann on tunnettu perfektionisti, ja niinpä hänen elokuvansa ovat ajoittain vaarassa jäädä etäisiksi ja vaille persoonallista kosketusta. Kuten esimerkiksi elokuvat The Keep, Heat ja The Insider, myös Ali notkahtelee ja väljähtelee välillä jopa keskinkertaiseksi. Alin hienot nyrkkeilykohtaukset kuitenkin onnistuvat pelastamaan paljon. Mann vie sohvaperunan käsittämättömän intensiiviselle matkalle keskelle nuoratun neliön tiimellystä. Jokainen isku tuntuu katsojan luissa ja ytimissä, ja on helppo kuvitella, että näyttelijätkään eivät ole kuvauksissa täysin mustelmitta selvinneet. Aika ajoin kamera intoutuu kieppumaan hillittömästi, ja erätauon koittaessa myös katsoja saa kipeästi kaipaamansa hengähdystauon. Vaikka otteluiden lopputulokset ovatkin varmasti monelle tuttua kauraa, niin silti Mannin valvovan silmän alla matsit saavuttavat käsinkosketeltavan ja hektisen tunnelman.
Puutteistaan huolimatta Ali on ylivoimaisesti varteenotettavin nyrkkeilyelokuva sitten Raging Bullin. Leffa on tsekkaamisen arvoinen jo pelkästään Will Smithin roolisuorituksen takia, ja mukavana plussana Ali sisältää myös tärkeän sanoman, kuten hyvän urheiluleffan tietysti pitääkin. Henkilökohtaisten vakaumusten ja yhteiskunnallisten paineiden kaltaiset universaalit teemat ovat aina ajankohtaisia, ja näitä aiheita Ali tarkastelee hienosti kuolemattoman nyrkkeilijäsuuruuden silmien kautta.
nimimerkki: esimies























































