Täältä yläpeukut kanssa Lassiukselle!

———————————————

Pari kaunokirjallista kikkaa, joiden soveltamisesta olen saanut tuoreeltaan hyviä kokemuksia:

1. Tsehovin ase eli jos esittelet tekstissä esimerkiksi nimeltä jonkun henkilön tai asian, viittaa niihin uudestaan myöhemmin. Jos et käytä tai viittaa, älä myöskään esittele turhaa informaatiota. Tsehovin asetta soveltamalla teksti muuttuu huomattavasti mielekkäämmäksi lukea, kun annettu informaatio ei ole pelkkää irtonaista listausta ja satunnaista triviaa.

2, Teema on edellisen kohdan sovellus. Eli kirjoitelman ensimmäisen kappaleen ensimmäiset 1-2 lausetta asettavat odotukset ja tunnelman lopulle tekstille. Tätä voidaan hyödyntää määrittelemällä erillinen teema, esim. Mikko Alatalo, ja viittaamalla Mikon henkilöön tai kappaleisiin satunnaisesti tekstissä, mutta etenkin viimeisen kappaleen viimeisissä parissa lauseessa. Näin kirjoitelmalla on siis mielekäs alku ja loppu, joissa asetettu teema esiintyy jotenkin.

Teemat voivat olla esimerkiksi jotenkin leffaan liittyviä aiheita, jotain täysin posketonta tai hullua, tai vaikka jotain ironistakin. Yhdessä toistaiseksi julkaisemattomassa kaloihin liittyvän leffan arvostelussani käytin teemana kissoja, erään superkaupallisen leffan arvostelussa taas matematiikkaa ja numeroita, ym. Mahdollisuudet näiden tekniikoiden suhteen ovat rajattomat.