Kevin Klinen machoilu toimii rainan pelastusrenkaana.

3.4.2006 02:07

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:French Kiss
Valmistusvuosi:1995
Pituus:111 min

Mikäli Kevin Klinen macho-imitaatiot ihastuttavat, tämä leffa tuottaa jonkinlaista nautintoa. Muuta sillä ei juuri olekaan tarjota.

Kline esittää ranskalaista pikkurikollista, johon leffan varsinainen päähenkilö, ikiärsyttävän hössöttävä ja lentopelkoinen Kate (Ryan) törmää. Ensitörmäys tapahtuu lentokoneessa, jonne Kate on pakottautunut saatuaan eroviestin rakkaaltaan (Hutton) Pariisista. Letkeä ranskalaissonni ja touhottava amerikkalaisnainen kohtaavat lentomatkan jälkeen uudelleen, kun heebo pyrkii nappaamaan naisen matkatavaroista tullilta niihin kätkemäänsä arvotavaran. Vähitellen naisen missio saada poikaystävänsä takaisin ja rosmon missio tavoittaa salakuljetettu objekti yhdistyvät luistavaksi, mutta silti epäuskottavaksi komediaksi.

Kuten sanottua, Kevin Klinen macho-imitaatio on leffan kantavampia voimia, ja mikäli se ei sytytä, ei sytytä myöskään muu leffa. Aitojakin ranskalaisia olisi varmasti löytynyt Klinen tilalle, mutta harvempi olisi kiistatta pystynyt yhtä hauskaan karikatyyriin kuin hän. Niinpä oikeita fransmanneja nähdään vain sivuosissa. Niistä merkittävimmän tekee Jean Reno poliisina rovon perässä.

Meg Ryan, joka on toiminut myös yhtenä Ranskalaisen suudelman tuottajista, esittää hahmoa, jonka älyttömyys tuhoaa koko leffan. Kuinka kukaan voi ihastua ihmiseen, joka on niin perinpohjaisen ärsyttävä, takertuva ja äänekäs? Käsittämätöntä. Siitä huolimatta Ranskalainen suudelma on kohtalaisen miellyttävä iltapäiväleffa, jota on kenties kivempi tuijottaa kuin vaikkapa tapettia.

Arvosteltu: 03.04.2006

Lisää luettavaa