Where Now Are the Dreams of Youth? (1932)
Alkuperäinen nimi: 靑春の夢いまいづこ
- Tunnetaan myös nimillä:
- Seishun no yume ima izuko
- Ohjaajat:
- Yasujirô Ozu
- Käsikirjoittajat:
- Kôgo Noda
- Pääosanäyttelijät:
- Chishû Ryû, Harurô Takeda, Kenji Oyama, Kinuyo Tanaka, Ryôtarô Mizushima, Takeshi Sakamoto, Tatsuo Saito, Ureo Egawa
- Maat:
- Japani
- Kielet:
- japani
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit
Kommentit
Brutus
Käyttäjä
10.06.18 klo 14:23
Aiemmin samana vuonna ilmestynyt mestarillinen Synnyin, mutta... esitteli maailmalle uudistuneen, hienostuneemman ja kaikin puolin paremman Yasujiro Ozun kuin koskaan aiemmin. Mies löysi vihdoin oman tyylinsä, suosikkiaiheensa ja taisi siinä sivussa tulla vähän mainetta ja menestystäkin.
Kyseisen menestyselokuvan jälkeen Ozu lähti ohjaamaan toista, nyt jo kadonnutta Until We Meet Again, jonka kuvauksista tuli lopulta suunniteltua vaikeammat ja kalliimmat. Lisärahaa toisen elokuvan budjettiin tuomaan suunniteltiin tällainen puolivillainen ja nopeasti halvalla kokoon kursittu, Ernst Lubitschin Vanhasta Heidelbergistä ammentava perus opiskelijadraama, jossa kaikenlaiset aiemmat uudistukset hylättiin ja siirryttiin takaisin vanhojen ozujen muotoon.
Toisin sanoen kyseessä on ohjaajan aiempia elkeitä toisteleva välityö, joka tehtiinkin poikkeuksellisesti vain rahasta.
Where Now Are the Dreams of Youth? on tarina neljästä koulussa puijaavasta nuoresta miehestä, joista yksi perii isänsä mittavan omaisuuden ja nousee tämän yrityksen johtoon. Uusi johtaja auttaa ensitöikeen vanhoja tovereitaan pääsemään firman palvelukseen huijaamalla valintakokeissa. Pienimuotoisena sivujuonteena seurataan erään sivuhahmon romanttista suhdetta.
En oikeastaan tiedä mitä tästä elokuvasta voisi enää sanoa, jota ei olisi jo ennestään sanottu. Ozu teki tämän vain nopeaksi välityöksi ja lähinnä keräsi kokooan vanhoja ideoitaan ja temppujaan, joten tässä ei oikeasti ole mitään niin kauhean ihmeellistä tai merkittävää. Ehkä tätä voi tarkastella ohjaajansa varhaisena tutkielmana rahan ja statuksen vaikutuksesta yksilöön ja tämän ihmissuhteisiin, mutta sittenkään kyseessä ei ole mikään kauhean muistettava teos.
Sen verran täytyy kuitenkin todeta, että kyseessä on taatusti Ozun elokuvista väkivaltaisin. Jos katsotte tämän viimeiset viitisen minuuttia niin ymmärrätte. Muutoin ei mitään erityistä sanottavaa tästä.
Edellinen sivu | 1 | Seuraava sivu