Sokea raivo (1986)

Alkuperäinen nimi: The Boys Next Door
- Tunnetaan myös nimillä:
- Blind Rage
- Ohjaajat:
- Penelope Spheeris
- Käsikirjoittajat:
- Glen Morgan, James Wong
- Pääosanäyttelijät:
- Charlie Sheen, Christopher McDonald, Maxwell Caulfield, Patti D'Arbanville
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit

Joku
Käyttäjä
Loistavaa Decline of Western Civilization -punk-dokkaria sekä hienoa draamaleffaa Suburbiaa seurannut Penelope Spheerisin kolmas ohjaustyö The Boys Ne... Lue loput
Kommentit
Joku
Käyttäjä
20.12.22 klo 12:35
Loistavaa Decline of Western Civilization -punk-dokkaria sekä hienoa draamaleffaa Suburbiaa seurannut Penelope Spheerisin kolmas ohjaustyö The Boys Next Door oli jotain todella erilaista, mitä tuohon aikaan elokuvissa oli totuttu näkemään. Leffa seuraa kahden syrjäytyneen lähiönuoren matkaa Los Angelesiin, jossa yhteiskunnasta tipahtamisen ja elämässä epäonnistumisen tunteet purkautuu vihana ja silmittömänä väkivaltana. Kaksikosta selkeästi sosiopaattisempi ja vaarallisempi on Roy (Maxwell Caulfield) ja mukana syöksykierteessä roikkuu tämän paras ystävä Bo (Charlie Sheen), jolla on jonkinasteinen moraalikäsitys vielä päässään olemassa. Molemmat jätkät vetää roolinsa ihan loistavasti, etenkin täytyy kehua Maxwell Caulfieldiä, joka kuulemma kanavoi tosielämänsä turhautumista ja näyttelijäuransa pettymyksiä tähän rooliinsa, ja se vitutuksen määrä kyllä välittyy ruudulle todella tehokkaasti! Roy on hahmona juuri sen tyyppinen ihminen, joka olisi todennäköisesti sarjamurhaaja, mikäli olisi kypsempi ja pystyisi hallitsemaan vihansa paremmin, ja näinollen toimimaan vähemmän impulsiivisesti. Elokuvassa kuitenkin tappaminen ryöpsähtää Royn sisältä todella kevyesti ja äkkipikaisesti, josta tämä yrittää hiukan avautuakin parhaalle kamulleen. Ilmassa on myös homoseksuaalista vibaa, ja ainakin monessa kohtaa tuntuu, että Roy olisi ihastunut ystäväänsä, ja osa turhautumisesta kumpuaa kenties tukahdutetusta homoseksuaalisuudesta? Myös Royn avautumiset siitä kuinka "hänen sisällään on jotain" voisi viitata tuohon, pelkän tappamisen halun lisäksi. Todella hyvin ja moniulotteisesti rakennettu hahmo kyllä, ja niin on myös Sheenin esittämä Bo. Hän on kavereista selkeästi enemmän vielä kiinni normaalissa elämässä, mutta lähtee todella helposti mukaan Royn tempauksiin, ilmeisesti jonkinlaisen veljeyden tunteen takia, ja onhan Roy tämän ainoa oikea ystävä. Vähän sellainen perässävedettävä hölmö Bo joka tapauksessa on luonteeltaan. Leffa on muuten melko hienosti kuvattu, ja henkii hyvällä tapaa 80-lukua. Penelope Spheeris taitaa just sellaisen katukuvauksen loistavasti, kuten hänen aiemmasta elokuvasta, Suburbiastakin näkee. Vahva punk-fiilis on läsnä, vaikka musiikki onkin enemmän perus rock-linjaa tässä filmissä. Harmittaa ihan pirusti, ettei Spheeris tehnyt enempää tän tyyppisiä elokuvia, vaan myöhemmin juuttui tekemään komedioita. Kyllä niissäkin omat helmensä on ehdottomasti (kuten Wayne's World), mutta Spheeris omien sanojensakin mukaan hieman kahlittiin tekemään sen tyyppistä leffaa. Olisin mielelläni nähnyt lisää tän tyyppistä väkevää ja raakaa rikoselokuvaa kyllä ohjaajalta. The Boys Next Door on kuitenkin sitä parempaa osastoa myös mitä tulee 80-luvun nuorisoelokuviin, ja se on taatusti erilainen näkemys. Ainaisen bilettämisen sijaan opiskelukavereiden kanssa, se näyttää tuosta maailmasta ulkopuolelle suljettujen nuorten elämää, toki erittäin kärjistetyllä tyylillä, mutta kuitenkin. Elokuva on myös aika hieno kuvaus siitä, että kaikki henkirikoksiin syyllistyvät ihmiset ei tosiaankaan näytä päällepäin tappajilta. Elokuvan avauskohtaus, jossa näytetään oikeiden sarjamurhaajien kuvia, oli muuten tuottajan elokuvaan lisäämä juttu. Mun mielestä se toimii oikein hyvin, ja asettaa tietyn fiiliksen heti leffan alkuun. Hauskana anekdoottina muuten heitettäköön tähän loppuun, että Charlien isä Martin Sheen yritti saada poikansa luopumaan tästä roolista. Martin jopa käveli leffan näytöksessä ulos teatterista, kun veri alkoi lentää. Huvittavaa sinänsä äijältä, joka näytteli itse aiemmin Terence Malickin elokuvassa Badlands. Jotka sen on nähneet, niin varmaan osaa yhdistää langat tässä kohtaa. Sehän on teemoiltaan aivan samankaltainen elokuva. Että semmosta.
The Boys Next Doorille vahva suositus, se on vähän vähemmälle huomiolle jäänyt pikku elokuva joka herättää kyllä ajatuksia.
Pelimies
Käyttäjä
06.03.17 klo 11:20
Kelpo kasaririkosdraama kahden high school-jannun rampagesta L.A.ssa.
Caulfield ja Sheen tekivät ihan hyvät roolisuoritukset pääosissa. Toisin en olisi kuvitellut näkeväni Charliea tämän tyylisessä leffassa.
Plussaa tyyllikäille alkuteksteille, jossa
nähdään aitoja mugshotteja tosielämän sarjamurhaajista ja kuullaan taustalla asiantuntijoiden faktapuheita aiheeseen liittyen.
⭐️⭐️⭐️⭐️
Madmasa
Käyttäjä
07.06.10 klo 00:19
Aika helvetin onnistunut, mutta vähälle huomiolle jäänyt kuvaus kahdesta sosiaalisesti turhautuneesta ja vieraantuneesta nuoresta, jotka hetken mielijohteesta päätyvät ilmaisemaan vihansa kunnon tapposarjalla.
Elokuvassa siis seurataan kahden nuoren viikonlopun automatkaa Losiin, jossa he aikoisivat ottaa happea viimeisen kerran ennen tehtastyöläiseksi värväytymistä. He olisivat jumissa tehtaassa todennäköisesti lopun elämäänsä, koska muutakaan vaihtoehtoa ei heillä näy.
Parhaat puolet tässä elokuvassa on sen kiinnostava hahmogalleria, suoraviivaisuus ja kasarienergia. Maxwell Caulfield ja Charlie Sheen tekevät molemmat melko sujuvat roolisuoritukset. Caulfield esittää Royta, kaksikon psykopaattia, joka on paininut elämänsä varjoissa ilman huomiota. Maxwell saakin hahmonsa todella näyttämään vaaralliselta hepulta, jonka halu tuhota kasvaa kasvamistaan. Sheenin hahmo Bo on enemmän normaalimpi nuori, jonka ainoa ystävä sattuu olemaan Roy. Kaksikon välit kuitenkin erkanevat toisen aloittaessa purkaa vihaa sisältään. Muita hyviä hahmoja ovat myös melko realistiset poliisihahmot, sekä uhrien hahmot, joita syvennetään ihan sopivasti.
Kasarienergia pitää leffan lujana rock-musiikillaan ja elokuvaan on ahkerasti kuvattu kyseisen aikakauden katuelämää.
Kokemusta hieman alentaa toistuva typerä huumori ja hieman nolotkin kohtaukset. Tosin typerä huumori sopii elokuvan hahmoihin ihan kohtuullisesti ja kuvaa heitä jollain tavoin idiooteiksi.
The Boys Next Door on todella väkivaltainen. Se näyttää, että tuntuu rumalta ja se jättää melko tyhjentävän fiiliksen antaen kysymyksiin vastaukset siitä, miten ihmisestä voi tulla tunteeton tappaja. Minun kysymykseni on se, että miten tämä elokuva on jäänyt näin vähälle huomiolle?
Edellinen sivu | 1 | Seuraava sivu