Kissa kuumalla katolla (1958)

Alkuperäinen nimi: Cat on a Hot Tin Roof
- Ohjaajat:
- Richard Brooks
- Käsikirjoittajat:
- James Poe, Richard Brooks, Tennessee Williams
- Pääosanäyttelijät:
- Burl Ives, Elizabeth Taylor, Jack Carson, Judith Anderson, Madeleine Sherwood, Paul Newman
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit

Titan90
Käyttäjä
Upporikkas tilallinen, myös Big Daddyna tunnettu mies kärsii terveysongelmista, mikä saa lähipiirin reagoimaan varsin monipuolisella tavalla... Lue loput
Kommentit
Titan90
Käyttäjä
23.01.19 klo 15:11
Upporikkas tilallinen, myös Big Daddyna tunnettu mies kärsii terveysongelmista, mikä saa lähipiirin reagoimaan varsin monipuolisella tavalla. Ennen niin urheilullinen poika (Paul Newman) on löytänyt autuuden pullon pohjasta jo aikaisemmin menetettyään läheisen ystävänsä ja etäiset suhteet isään ovat koetuksella kaiken hulinan keskellä. Myös suhde omaan vaimoon (Elizbeth Taylor) rakoilee pahan kerran ja miehen rypeminen itsesäälissä uhkaa katkaista sen lopullisesti. Samaan aikaan velipoika ja tämän hedelmällinen vaimoke sekä ärsyttävät kakarat ovat jo melkein jakaneet perinnön valmiiksi ja pohdinta käy kuumana sen suhteen, kuka lopulta saa ja mitä, vaikka suvun päämies onkin edelleen hengissä.
Pulizer-palkittuun näytelmään perustuva noin puolitoistatuntinen on jatkuvaa itsesääliä ja riitelyä. Voimakas vastakkainasettelu maallisia arvoja kumartavasta velipojan perheestä ja tunteellisemmasta Newmanista on elokuvan suola, josta koetetaan nyhtää elokuvalle sen selkäranka. Lopputulos jää kuitenkin kohtalaisen vaisuksi, kun yhteenkään hahmoon ei oikein synny mitään sympatiaa ja koko perheen elämä suorittaa farssia farssin perään. Toki ydinperheen ristiriitoja kuvataan mallikkaasti, mutta sillä ei pääse puusta kovinkaan pitkälle. Hahmot ovat melko stereotypisiä, eikä yllätyksiä edes yritetä tuoda esille.
Kovista näyttelijöistään huolimatta Cat on a Hot Tin Roof jää melko vaisuksi kokonaisuudeksi. Asia tulisi vähemmälläkin selväksi ja nyt lapsenomaiset hahmot alkavat varsin pian alun jälkeen lähinnä ärsyttämään, eikä elokuva omassa kirjanpidossani yllä sen nauttiman aseman tasolle. Kerran katsottava teos, joka ei kuitenkaan jää millään tapaa kaipaamaan uusintavedosta.
Paranoid
Käyttäjä
15.09.18 klo 11:20
Onhan leffa sangen laadukasta työtä kauttaaltaan ja kyllä katsoo mielikseen Taylorin terhakkaita tisseja, jos nyt on pakko kertoa mihin tuli kiinnitettyä erityistä huomiota...
Paul Newman ryyppää hienosti.
Neljä.
mauge
Tähtääjä
01.11.08 klo 14:53
Tennessee Willamsin teksteistä tehdyt elokuvasovitukset eivät mielestäni toimi kovinkaan hyvin. Hahmojen ristiristaisuus ja kaapista löytyvät luurangot eivät aukea katsojalle juuri ollenkaan, vaikka kriitikot ja muut elokuva-asiantuntijat niin väittävätkin. Hienot näyttelijät kuitenkin pelastavat elokuvan. Varsinkin Burl Ives ja Judith Anderson näyttävät osaamistaan todella häikäisevästi. Perhedraamana tämä myös toimii ihan hyvin. En kuitenkaan nostaisi tätä erityisesti esiin 50-luvun parhaimmistoon kuuluvana.
Edellinen sivu | 1 | Seuraava sivu