Eletään 1980-luvun alkupuolta Johannesburgissa ja apartheid on vielä voimissaan. Erään mielenosoituksen yhteydessä poliisi Andres Stander (Thomas Jane) tappaa aseettoman miehen ja alkaa kärsimään omantunnontuskia mukanaolostaan vääränä pitämässään politiikassa. Stander kääntyy puolustamaansa yhteiskuntaa vastaan ja alkaa ryöstämään pankkeja vielä poliisina ollessaan. Myöhemmin vankilasta paettuaan hän muodostaa yhdessä Allan Heylin (David O’Hara) ja Lee McCallin (Dexter Fletcher) kanssa Standerin jengiksi nimetyn kolmikon, joka ryöstää pankkeja liukuhihnalta.
Elokuva perustuu tositapahtumiin, joka on aina plussaa minun mielessäni. Ja vaikka näyttelijät ovat amerikkalaisia, he puhuvat aidon kuuloisella aksentilla. Lähtökohta on poliittinen, mutta elokuvan yhteiskunnallinen sisältö jää lopulta varsin vähäpätöiseksi. Mikään perinteinen pankkiryöstöelokuvakaan tämä ei toki ole. Elokuvan alussa tapahtuva Standerin havainto, että valkoinen mies voi tehdä mitä tahansa joutumatta siitä vastuuseen, toimii alkusysäyksenä. Loppujen lopuksi kyseessä on yhden miehen röyhkeä välinpitämättömyys kaikenlaisia sääntöjä vastaan. Thomas Jane vetää roolinsa suurella ammattitaidolla, vaikka alunperin kieltäytyikin roolista. Naisten osuus elokuvassa on hyvin minimaalinen. Standerin vaimon (Deborah Kara Unger) rooli jää hyvin ohueksi. Miten Standerin loppujen lopuksi kävi? No, niin kuin yleensä tuppaa käymään, mutta jos haluatte tietää missä ja miten, katsokaa elokuva.
