Peter Jacksonin odotettu elokuva King Kong on saanut paljon ennen elokuvan tulemista ristiriitaisen vastaanoton. Kuten yleensä, uusintaversiot haukutaan lyttyyn ja arvatenkin vielä nyt kun uusintateko on niin vanhasta ja arvostetusta elokuvasta kuin King Kongista vuodelta 1933. Itselläni oli elokuvan suhteen korkeat odotukset, vaikka sivistyksestä puuttuu kokonaan kyseinen mestariteos. Elokuva lunasti odotukset, ellei enemmänkin. Vakuuttava elokuva, jossa on voimaa. Mestariteos ja peräti kolme tuntia meni yllättävän nopeasti.
King Kongin tarina alkaa 1930-luvulta, laman riepottelemasta Yhdysvalloista. Rahanahnetta elokuvaohjaaja Carl Denhamia tulkitsee loistavasti Jack Black. Hänellä ei mene kovinkaan hyvin elokuviensa suhteen ja rahaakin pitäisi jostakin saada. Tuottajat eivät lämpene hänen tuotoksilleen, niinpä hän päättää lähteä kuvaamaan eräälle salaperäiselle saarelle elokuvaansa ja laittaa siten kaikki rahansa tähän kuvausmateriaaliin. Ennen matkaa hän löytää epätoivoisen naisnäyttelijän pääosaa varten. Naisen nimi on Ann Darrow, häntä näyttelee Naomi Watts. Carlin vuokraama salaperäinen laiva lähtee kohti kyseistä saarta. Lisäksi matkaan lähtee kuuluisa käsikirjoittaja Jack Driscoll, Adrien Brodyn tulkitsemana. Itse Kongi tulee kuvioihin vasta pitkälti toisen tunnin puolella. Kyllähän tuo saaren ympäristö ja eläinkunta vaikuttaa varsin kiintoisalta ja monipuoliselta, itse kuninkaan lisäksi.
15 vuotta aiemmin: kuka uskoi että Peter Jackson tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa erittäin paljon elokuvateollisuuteen – tuskin kukaan. Näin kävi onneksi. Taru Sormusten herrasta nosti nimen monen huulille ja vei lopulta Oscar-gaalaan ja sen voittoon. Monet ajattelivat, ettei Jackson enää toista kertaa onnistu. Mielestäni hän onnistuu tälläkin kertaa. Kunnialla mies selviytyi työstä, jonka piti olla mahdoton.
Erikoistehosteet ovat elokuvassa suurimmassa osassa ja tietokonekikkailua on havaittavissa, muttei kuitenkaan liiallisuuteen. Homma pysyy käsissä. Kiitoksen kyllä ansaitsee itse King Kongin teko, Kong on erittäin taidokkaasti tehty. Uskottavampia tietokoneluomuksia, mitä on valkokankaalla nähty. Gorilla on inhimillinen, mutta toisaalta siitä löytyy semmoista apinamaista riehuntaa ja karjuntaa, jota pitääkin löytyä. Kyseinen otus on tehty samalla tavalla, kuin Sormusten Herra- trilogian Klonkku ja se tosiaankin on upeaa työtä. Andy Serkis veti tuplaroolin itse Kongina, sekä lisäksi laivankokkina, joka on aika huvittava näky.
Näyttelijöistä sen verran, että kolmesta päänäyttelijästä yksi nousee ylitse muiden ja se on Jack Black. Jack Black on tunnettu lähinnä hieman huonohkoista komedioista ja rockarina. Tässä mies vetää kyllä loistoroolin raha-ahneena tuottajana, joka heittää muutaman mahtavan heiton, kuten: ”Voit luottaa minuun, olen elokuvatuottaja.” Adrien Brody vetää ihan hyvän roolin, Pianistin tasolle kuitenkaan hän ei tällä kertaa yllä. (Siitä hänelle jäi muistoksi Oscar-pysti.) Naispääosan vetää hyvin Naomi Watts, kaikin puolin ihan hyvä rooli häneltä. Laivastonmiehistä jäivät etenkin mieleen kapteeni ja laivankokki.
Tarinan miljöö on rakennettu erittäin uskottavasti ja tuntui siltä, kuin olisi mukana paikalla ja tapahtumissa. Sitä auttaa loistava lavastus ja kuvaus. Varsinkin lopun riehumiset New Yorkissa ovat upeaa katseltavaa. Elokuvaa täydentää James Newton Hornerin unenomainen musiikki, joka luo tunnelmaa.
Elokuva venyy tosiaan sinne kolmeen tuntiin, mutta toisaalta siitä olisi ollut turha tehdä mitään kahden tunnin elokuvaa, jonka henkilöihin ei olisi ehtinyt elokuvan aikana samastua. Nytpä kaikki ainakin saavat riittävää kuvausaikaa ja hahmot oppii tuntemaan.
Mikään täydellinen timantti King Kong ei kuitenkaan ole, kehuista huolimatta. Leffaan on mahtunut muutama tylsähkö kohta, josta olisi voinut ottaa jotain pois. Lisäksi, vaikka käsikirjoitus onkin hyvä, silti sinne on mahtunut muutama epäkohta, joka jäi mietityttämään. Näistä virheistä lähtee puolikas tähti pois.
Päällisin puolin King Kong vaikuttaa pelkältä seikkailuleffalta ja semmoisena se toimiikin hyvin. Kun katsoo pintaa syvemmälle löytää paljon syvempiä arvoja, rakkaudesta ja tulla rakastetuksi, sekä ihmisen julmuudesta ja ahneudesta. Välillä elokuvan aikana tuntuu kuin peili olisi edessä.
”It was the beauty that killed the beast.”
nimimerkki: lotr
