Nuori William Shakespeare (Joseph ”Ralphin veli” Fiennes) on kirjoittamassa näytelmäntapaista Ethelistä ja merirosvosta. Kuten tiedetään, Shakespearea ei aikanaan pidetty suurena hittinikkarina. Sormet musteessa suklaasilmä rustaa rupisia riimejään, mutta ruttaa paperin toisensa jälkeen. Velkojat ovat niskassa, kuten myös joukko teatterimaailman väkeä, josta jokaiselle hän on näytelmänsä luvannut – yksinoikeudella. Juttu alkaa lopulta onneksi luistaa, kiitos uuden muusan, ihanaisen Lady Violan (Paltrow) ja tämän kyltymättömän Shakespeare- ihastuksen. Yläluokan neito on lopulta koitua näytelmägurun kohtaloksi. Ladyn tuore aviomies (Firth) puhkuu härkämäistä raivoa, eikä tykkää ollenkaan pikkuvaimon petileikeistä – jonkun toisen kanssa.
Leffa yhdistää oivallisesti Shakespearen näytelmän rakentamisen hänen ja hänen muusansa suhteeseen. Näyttelijäkaarti on huippuluokkaa, Oscarin sai Paltrowin lisäksi Judi Dench lyhyestä, mutta loistavan ironisesta osastaan kuningattarena.
Ensimmäisessä pitkässä elokuvassaan näytellyt Joseph Fiennes on elokuvan ainut heikko lenkki, mutta hänen suoritustaan tasoittavat mm. hulvaton Geoffrey Rush teatterimies Henslow’na ja yllättävän hyvä Ben Affleck diivailevana Ned Alleyna. Uhkarohkea produktio, kuten elokuvan Shakespearenkin näytelmä, pysyy yllättävän hyvin kasassa. Se tarjoaa tarkasti ajoitettua huumoria, jännitystä, herkkiä hetkiä ja sessiota paljaan pinnan parissa (= kivaa kaikille). Vuonna 1998 parhaan elokuvan Oscarilla palkittu Rakastunut Shakespeare on peräti niin hyvä, että siitä tykkäävät kriitikoiden lisäksi ihmisetkin.
