New Mexicon aavikolla alkaa tapahtua kummia: asuntovaunu ja kulmakauppa revitään palasiksi, rahaa ei ole kadoksissa, sokeri taas on kadoksissa ja ihmisuhrejakin syntyy. Lisäksi löytyy outoja jälkiä ja asiaa tutkii paitsi FBI:n Robert Graham (James Arness) myös tiedemies Harold Medford (Edmund Gwenn) ja tämän tytär Pat (Joan Weldon). Syyllisiksi ilmenee uusi jättiläiskokoinen muurahaisyhdyskunta joka lajitoveriensa tavoin on aggressiivinen ja voimakas. Pesän tuhoaminen on vain hetkellinen rauhoite, sillä kuningattaret ovat kuoriutuneet ja se taas saattaa tietää ihmiskunnan loppua.
Jättikokoisista eliöistä tuli varsinainen boomi tämän elokuvan seurauksena ja ymmärrettävästä syystä. Tarina on hölmöstä lähtökohdastaan huolimatta toimiva eikä tekniikkakaan ole niin vanhentunut. Muurahaiset ovat uskottavia ja esivaltakaan ei ole sormi suussa istuvia oman perseen varjelijoita, vaan todellakin uskovat tilanteen vakavuuden.
James Arness on miehekäs sankari ja Edmund Gwenn taas tiedemies joka myös ymmärtää tilanteen vaarallisuuden. Joan Weldon ei myöskään ole mikään avuton kaunistus kokonaisuudessa, missä on mukana myös koomisia hetkiä, mutta tunnelma pidetään koko ajan vakavana.
Viihdyttävä teos ja vaikka muutamat kohtaukset ovat hieman jähmeitä ei kokonaisuus ole kärsinyt ajan hampaan nakerruksesta kovinkaan paljoa. Alussa tunnelma on parempi, mutta silti jännite kestää loppuun asti ja katsojan mielikuvituksen annetaan tehdä töitä silloin kun tehosteet eivät siihen pysty.
