Mestariteos? Mitä vielä. Tarantino on hukkunut omaan egoonsa niin paljon, että tuottajat vähää välittävät miltä elokuva enää näyttää kunhan on vain Quentin ohjaajan puikoissa ja hieman dollareita tulee siinä sivussa. Omat odotukset olivat tietysti korkealla jo Cannesin elokuvafestivaalien aikoihin. Täytyy sanoa etten ole vähään aikaan pettynyt näin kovin.
Aloitetaan vaikka niistä elokuvan hyvistä puolista. Olen aina ylistänyt Tarantinon musiikkikorvaa ja tämäkään soundtrack ei petä. On Morriconea ja David Bowieta. Näyttelijäsuoritukset ovat myös ihan mainitsemisen arvoisia. Waltz ja Pitt sopivat vastapelureiksi, mutta esim. naisnäyttelijät jäävät aivan seinäruusuiksi. Juonesta ei tälläisessä kostoelokuvassa edes tarvitse puhua, koska sitä ei ole. Järjetön väkivalta olikin se viimeinen pisara mikä pilasi tämän elokuvan täysin. Sitä tämä elokuva loppujen lopuksi olikin. Pelkkä farssi. Onhan Tarantinon elokuvissa aina ollut väkivaltaa, mutta ei näin järjetöntä ja turhaa. En osaa pukea sanoiksi sitä sekoilua ja inhoa mikä sisälläni kasvoi leffan edetessä.
Tarantino on muutenkin aivan eri mies ja kaukana Pulp Fictionin ajoista. En usko, että tältä mieheltä enää niin hyvää elokuvaa nähdään. Mitään omaa hän ei ole tehnyt 10 vuoteen ja kaikki hänen tekeleet ovat ”kunnianoisoituksia” vanhoille leffoille. Jos haluan nähdä vanhoja elokuvia niin sillon kaivan hyllystäni sellaisen. Pelkkää kopion kopiota koko mies ja aivan täyttä paskaa ollut tämä 2000-luvun tuotanto kyseiseltä mieheltä. Kovana Western-fanina olin tohkeissani, kun kuulin Tarantinon suunnittelevan kyseisen genren elokuvaa, mutta tämän katsottuani en halua edes ajatella koko asiaa. Todellinen pettymys ja ehdottamasti vuoden huonoimpia elokuvia.
