Taikasienten aktiivikäyttö saattaa johtaa psykoosin puhkeamiseen. Psykoosin puhkeaminen taas saattaa johtaa Mehiläisen elokuvan kaltaisen teoksen syntymiseen. Mehiläisen elokuvan synty taas saattaa kertoa jotain taikasienten aktiivikäytöstä. Katsojan epäonneksi Mehiläisen elokuvasta nauttiminen edellyttänee useimmilta vähintään yhtä vahvaa päihtymystilaa tai psykoosia kuin sen luominenkin. Pikkutakkeihin ja vieraisiin naisiin mieltynyt Jerry Seinfeld saattaa olla aivot Mehiläisen elokuvan takana, mutta Mehiläisen elokuva on silti elokuva jostain. Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää.
Jerry Seinfeldin psykedeeliset harhanäyt alkava korporatiivisten mehiläisten asuttamasta pesäsestä. Seinfeldin itsensä äänellä höpöttävä Barry B. Benson päättää ottaa hatkat ja ystävystyy matkallaan Renee Zellwegerin esittämän ihmisnaisen kanssa. Patrick Warburtonin esittämä hehtaarileuka ei kuitenkaan pidä naisystävänsä uudesta suhteesta ja yrittää vetää Jerry Seinfeldin vessasta alas. Minäkin haluaisin tunkea Mehiläisen elokuvan samaan osoitteeseen. Puhuvan mehiläisen kanssa deittaava Zellweger pillastuu Warburtonin asenteesta, joten tämä saa lähteä. Warburtonia onkin ehdottomasti arvostettava tämän viihdyttävän paranoidis-skitsofreenisestä roolisuorituksesta.
Annettakoon myös Seinfeldille ansaitsemansa kehut: Mehiläisen elokuvan absurdia juonta on mielenkiintoista referoida. Ja kahjommaksi menee: Naisystävänsä seurasta nauttiessaan Jerry Seinfeld ymmärtääkin ihmisten käyttävän hyväkseen mehiläisten tuottamaa hunajaa. Seuraa oikeusistunto, jossa maailman sorretut työläismehiläiset ottavat mittaa kapitalistisista huijareista, kuten Stingistä ja Ray Liottasta. Jerry Seinfeld muistaa tietysti korostaa, kuinka Sting ei nimestään huolimatta ole koskaan pistänyt ketään. Olin näin lähellä hymähtää Seinfeldin puujalalle, mutta sitten nielemäni pillerit alkoivatkin vaikuttaa, ja unohduin keskustelemaan eksistentialismista leivänpaahtimeni kanssa.
Mehiläisen elokuvan koko älyttömyys kiteytyy lopun kohtauksessa, jossa Renee Zellweger ja Jerry Seinfeld ovat lentokoneessa: Lentokoneen pilotit varamiehineen ovat unten mailla, ja kaksikon pitäisi saada lennettyä purtilo turvallisesti maankamaralle. Onneksi Jerry Seinfeld on kuitenkin puhuva mehiläinen, joten tämä tietää kaiken lentämisestä. Ja niin Renee Zellweger ohjastaa mehiläisen konsultoimana kokonaisen rahtikoneen päämääräänsä. Katsojan onneksi kone saapuu perille eikä putoa keskelle Tyyntämerta, näin vältyimme jatko-osalta lentopallon kanssa seurustelevasta Jerry Seinfeldistä.
Mehiläisen elokuva tuo kaikessa ”eksentrisyydessään” mieleeni tarinan Takeshi Kitanon suunnittelemasta videopelistä, jossa pelaajan on voittaakseen mm. laulettava karaokea mahdollisimman huonosti, vedettävä pomoaan turpiin ja otettava avioero. Todellisuudessa Kitano ei välittänyt videopeleistä ja esittikin ideansa vitsillä ja tukevassa laitamyötäisessä. Olisin yllättynyt, ellei Jerry Seinfeld olisi ollut vähintään yhtä selvin päin ja tosissaan mehiläistarinansa kanssa. Vaihtoehtoisesti Seinfeldin olisi syytä rajoittaa taikasieniä ruokavaliossaan.
