Shawshank Redemption on jälleen yksi esimerkki, miksi Stephan Kingin teksteistä tehdyt elokuvat parhaimmat ovat kunnon draamaa. Siis ei mitään yliluonnollista, kauhua tai mitään tuollaista. Samalla kun lasken Shawshank Redemption parhaimmaksi King-elokuvaksi, niin pitää se pistää omalle top-10 listalle. Niin hyvä se on.
Tim Robbins esittää syytöntä Andy Dufrese:tä, joka tuomitaan Shawshankin vankilaan kahdesta taposta. Kun Andy ensimmäistä kertaa tulee vankilaan, kaikki luulee hänen luhistuvan ensimmäisenä yönä. Näin ei käynyt. Hän ystävystyy Redin kanssa (Morgan Freeman), joka on vankilan ”R-kioski” ja elokuvan kertoja. Andy opettaa Redille, että toivon avulla voi selviytyä paskastakin paikasta, vankilasta. Vielä kun vankilassa on vittumainen johtaja (loistavan roolin tekevä Bob Gunton) ja paskamainen vartija, jotka voivat tehdä elämästä helvetin. Mutta kaikesta tästä huolimatta Andy ei menetä toivoaan ja opettaa sitä muillekin vangeille.
Elokuvassa on toinen toistaan hienoja roolisuorituksia. Tim Robbins, Morgan Freeman, Bob Gunton, James Whitmore ja William Sadler. Siinä on muutama elokuvan hienoimpia roolisuorituksia tekeviä. Kaiken kruuna toimiva ohjaus ja upea käsikirjoitus, kiitos Stephan Kingin. Elokuvan kaikki osapuolet ovat kunnossa. Mutta jos jostain on pakko antaa miinusta niin se olisi se ettei elokuvassa kukaan vanhene. Elokuva kuvaa kahta vuosikymmentä mutta kukaan ei näytä vanheneman mutta väliäkö tuosta. Onhan kyseessä yksi parhaimmista elokuvista.
Muistan vieläkin sen kohtauksen, kun Brooks vapautetaan vankilasta 50-vuoden vankeustuomion jälkeen, on mielen pakko olla alhaalla. Miten pystyisi sopeutumaan yhteiskuntaan 50-vuoden jälkeen, ei mitenkään. Brooksilla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin oman hengen vieminen. Olin otettu tästä kohtauksesta.
Elokuvaa suosittelen kaikille ja tämä on sellainen mikä on pakko nähdä. Suosittelen lämpimästi. Shawshank Redemption on useita tuhansia katselukertoja kestävä elokuva, josta on pakko nauttia ja pitää.
”Hope is a good thing, maybe the best of things. And no good thing ever dies”.
