Takeshi ”Beat” Kitanon ensimmäinen ohjaustyö, Violent Cop, on hyvin rauhallisesti ohjattu räväkkä toimintaleffa, joka kertoo poliisista nimeltä Azuma, jonka metodit tuntuvat olevan lähellä Dirty Harrya. Rikollisia voi piestä tunnustuksen takia, mutta kuitenkin hänellä on sydän paikallaan, jonka voi erityisesti huomata lopussa olevasta varastokohtauksesta, jossa luoti ottaa rakkauden paikan.
Kuitenkin leffa on hieman hitaan tuntuinen, joka varmasti vähentää katsojia mutta Kitano-fanit (joihin itsekin kuulun) pitävät tästä varmasti. Leffa ei ehkä yllä Kitanon myöhempien leffojen tasolle, mutta silti on erittäin hyvä. Juoni on ehkä hieman läpikäyty ennenkin, esim. Eastwoodin Dirty Harryt ovat samanlaisia kuin Violent Cop. Mutta tämä ei johdu Kitanosta, koska heppu sai ohjaajanroolin sopivasti Kinji Fukasakulta, eikä muutellut lainkaan käsikirjoitusta. Tosin Kitano tekee elokuvasta hyvän juuri rauhallisella ohjauksellaan ja loistavalla näyttelijäntyöllään.
Violent Cop ei sovi varmaankaan monelle länsimaalaiselle juuri hitauden takia, kun ollaan totuttu näkemään suuria mammuttimaisia leffoja joka toisen jälkeen. Itse en väitä niiden olevan huonoja mutta itse kyllä tykkään seurata muuta kuin mammuttiluokan leffoja. Ne, jotka ovat hieman kyllästyneet vauhtiin ja typeriin 2 Fast 2 Furious tyylisiin leffoihin, voivat nauttia Violent Copista ja ehkäpä muutkin voivat suunnata katseensa muuhunkin.
Ensimmäisen kerran tulen arvosteluissani mainitsemaan dvd-julkaisusta, nimittäin Violent Copin dvd-julkaisu on kyllä ehdottomasti yksi surkeimpia. Kuvanlaatu erityisesti yö-kohtauksissa on kamalaa katsottavaa, samoin kuin ei äänellekään voi pisteitä jaella. Mutta erityisesti olen vihainen julkaisun enkkutekstityksistä, nimittäin kaikkea puhetta ei oltu käännetty englanniksi, ja enpä usko että moni osaa japania niin hyvin, että pysyisi perässä. Toki ruumiinkieli paljastaa aika paljon mutta silti. Näinkin hyvästä leffasta pitäisi tehdä kunnon julkaisu. Arvostelu tehtiin Tokyo Bulletin julkaisemasta leffasta.
