Viime vuonna halpishitti Paranormal Activity keräsi minibudjettinsa moninkertaisesti takaisin ja onnistuneen markkinoinnin avulla se saavutti kovan ennakkohypetyksen. Jotkut sanoivat maailman pelottavimmaksi elokuvaksi, jotkut taas eivät pitäneet sitä minään. Mielipiteitä jakava tai ei, oli aika selvää että jos päälle kymppitonnin budjetilla saadaan satojen miljoonien kassatuotot, jatkoa tulee piisaamaan. Paranormal Activity 2 saapui yhtälailla salamyhkäisissä merkeissä; trailereissa annettiin ilmi mahdollisimman vähän ja Suomessakaan ei pidetty edes ennakkonäytöksiä arvostelijoille.
Elokuva ajoittuu aikaan hieman ennen ensimmäisen osan tapahtumia. Hienossa talossa elävä perhe iloitsee juuri tuoreesta perheenlisäyksestään. Erään poissa vietetyn yön jälkeen koko huusholli on myllätty. Teon takana on luultavasti ollut murtovarkaita, joten vanhemmat päättävät asennuttaa turvakamerajärjestelmän turvaamaan pienen Hunter-vauvan yöunet vastaavanlaisilta tapahtumilta. Omituisia asioita alkaa kuitenkin tapahtua ja pian on selvää, että kaiken takana on jotakin yliluonnollista. Asiaa pahentaa se, että ilmiöt tuntuvat olevan voimakkaimmillaan vauvan huoneessa.
Vuosi sitten menin katsomaan Paranormal Activitya pienten odotusten kera kaiken hehkutuksen jälkeen. Elokuva onnistui tarjoilemaan aitoa pelkoa ja ahdistusta, sillä niihin ei ollut osannut varautua. Tässä tuleekin perinteinen jatko-osien ongelma: kuinka pistää paremmaksi edellisestä suorituksesta? Paranormal Activity 2 korottaa panoksia antamalla katsojalle eri kuvakulmia turvakameroiden myötä ja kytkemällä tarinan osaksi ensimmäistä elokuvaa ihan järkevällä tavalla. Kuitenkin sen tehoa laskee se, että idea on jo kertaalleen nähty. Ensin ei tapahdu hirveästi, sitten ilmiöt alkavat pahentua, ja kohta mennäänkin jo samaa rataa kuin viimeksi. Kyllä, myönnän jännittäneeni kädet hiessä. Kyllä, ykkösosan luomaa kaavaa oli rikottu parissa kohdassa yllättävän onnistuneesti saaden aikaan hatunnoston arvoiset sätkyt. Silti elokuva ei tunnu niin uhkaavalta, kun tietää suunnilleen mitä on odotettavissa.
Budjettia on nostettu edellisestä kerrasta jo muutamaan miljoonaan. Kohtauksiin on saatu hieman lisää näyttävyyttä ja henkilöitä on huomattavasti enemmän. Näyttelijät tekevät huomattavasti ammattimaisempaa työtä, mutta ehkä juuri edellisen osan amatöörimäisempi ote teki hahmoista luonnollisemman oloisia. Elokuvan kantilta ajatellen Paranormal Activity 2 on katsojan kannalta viihdyttävämmin ja monipuolisemmin rakennettu, missä ykkösosa oli paikoin turhan pitkäveteistä jankkausta. Huumoriakin on saatu mukaan pienissä määrin ja se sopii hyvin pieniksi kevennyksiksi.
Elokuvateatterikokemuksena Paranormal Activity 2 oli hyvin jännittävä ja onnistui se säikyttämään muutaman kerran todella pahasti. Yleisön reaktiot olivat hauskaa lisä niiden vaihdellessa salin repeilyistä kauhun karjahduksiin ja kiroiluun säikäytyskohtien jälkeen. Ykkösosan arkinen realismi on tässä vaihtunut selkeästi elokuvamaisemmaksi ja illuusio siitä, että tapahtumat olisivat totta, rikkoutuu jossain määrin koko keston aikana. Löysä jatko-osan mahdollisuuden jättävä loppuratkaisu oli todellinen antikliimaksi, mutta kyllä tämä onnistui pienistä laimeuksista huolimatta pelottamaan ja viihdyttämään sopivissa määrin. Saa nähdä kuinka pitkään konseptia voidaan venyttää, mikäli tästä aletaan väsäämään seuraavaa jatkoa.
