Leffa joka kuuluu auttamattomasti siihen genreen jota ei ilman maksukanavan olemassaoloa olisi tullut kuunapäivänä katsottua.
Nainen nimeltä Max ryöstää ilman sen kummempia selittelyjä alkutekstien aikana isänsä supermarketin kuvattuna leffan Natural Born Killers -tyyliin. Pläjäys lähtee varsinaisesti käyntiin kun Max vapautuu vankilasta ja aikoo kertoa isälleen katuvansa touhujaan. Paikalle päästyään tämä huomaa, että jostain on putkahtanut saman ikäinen velipoika ja hänet on unohdettu täysin. Asiaahan pitää alkaa kaivelemaan tarkemmin ja selvittämään mikä on homman nimi. Jotain oleellista lienee jäänyt kuulematta.
Alun kerrontatyyli lupaa melkoisesti melkoisesti. Vartin seuraamisen jälkeen saa huomata, että yksinkertaisestakin juonesta on saatu liialla yrittämisellä aikaan melkoisen sekava pläjäys. Onneksi homma valkenee loppua kohden ja meininki hiukan rauhoittuu… tai siihen tottuu. Mitään varsinaisia yllätyksiä ei koko katselukokemuksen aikana tule vastaan, mutta helpotus siitä että kaikella on kuitenkin jonkinnäköinen tarkoitus ja juttua alkaa hiukan ymmärtämään. Draamaa ja jännitystäkin pitäisi olla kehissä, mutta millään akselilla ei oikein päästä puusta pitkään.
Tanskalaiset pääsevät satunnaisesti yllättämään laadukkailla leffoillaan, mutta nyt sitä ei tapahtunut. Sidse Babett Knudsen lienee suurempikin stara Tanskanmaalla. Säpäkkä nainenhan hän on ja ammatinvalintakin tuntuu olevan kohdallaan, mutta tätä leffaa se ei riitä pelastamaan.
