Elokuvat, joissa joku iso, pelottava ja vastaava eläin listii ihmisiä, ovat yleensä sitä b-luokkaa, elikkä lähinnä hölmöjä ja surkeita. Eivät kuitenkaan ihan kaikki. Nimittäin vuoden 2007 Rogue on niitä harvinaisia tappajaeläin-elokuvia, jotka ovat oikeasti hyviä.
Ryhmä turisteja on jokisafarilla, jossa ajellaan pitkin jokea ja tarkkaillaan krokotiilejä. Retki päättyy tylysti – krokotiili (vähän isonpuoleinen sellainen) upottaa veneen ja turistit pelastautuvat pienelle saarelle virran keskellä. Vahinko vain, että krokotiili on nälkäinen, ja sille kelpaavat myös ihmiset. Ja joskus olisi päästävä saarelta poiskin.
Toisin kuin voisi luulla, Rogue ei ole pelkkä b-luokan monsterileffa, vaan ihan oikeasti hyvä leffa. Tunnelmaa ei luoda kirkumisella ja splattereilla, vaan hiljalleen kasvavalla jännityksellä. Krokotiilistä ei nimittäin näytetä ennen loppukohtauksia muuta kuin vilauksia, eikä tappojakaan näytetä liian selvästi. Näin luodaan hienoa tunnelmaa.
Rogue ei ole yhtään pelottava, eikä edes verinen – joskin kyllä loppukohtaus oli hieman muuta leffaa verisempi. Sen sijaan, niin kuin sanottu, leffa on tosi jännittävä ja viihdyttävä. Mitään syvällisempää ajateltavaa se ei tosin tarjoa, onpahan vain loistavaa viihdettä.
Ohjaus on onnistunut todella hyvin. Näyttelijätyö on OK, kukaan ei ole ärsyttävä, muttei kukaan myöskään niin hyvä, että erottuisi muusta porukasta. Hahmojen dialogi on (monsterileffoille harvinaista kyllä) toimivaa, eivätkä hahmot jää stereotyypeiksi. Mielenkiintoista muuten, että minun vuokraamassani lätyssä elokuvan nimi on Territory. Joka tapauksessa, loistava elokuva.
