En koskaan uskonut, että kukaan ohjaisi elokuvan viattomien ihmisten silmittömästä tappamisesta. Tai jos ohjaisikin niin asia esitettäisiin erittäin hienovaraisesti. Mutta Uwe Boll, kenties yksi naurettavimmista ohjaajista, päättää tehdä aiheesta mättöelokuvan ja vielä onnistuu siinä hyvin.
2009 Julkaistun Rampagen juoni on yksinkertainen. Päähenkilö Bill Williamson (Brendan Fletcher) on ympäröivään maailmaan kyllästynyt nuori mies, joka päättää ratkaista yhteiskunnan ongelmat suorittamalla massamurhan kotikaupungissaan.
Elokuvasta ei räjähdyksiä tai laukausia puutu, mutta liiallisuuksiinkaan ei mennä. Kaikki näytetään suoraan, eikä kuvauskulmilla yritetä piilottaa mielipuolista väkivaltaa.
Homma pysyy erittäin uskottavasti kasassa.
Syvempää yhteiskuntakritiikkiä ei elokuvasta tahdo löytää. Toki ensimmäisellä puolituntisella päähenkilö pohdiskelee yhteiskunnan ongelmia ystävänsä (Shaun Sipos) kanssa, mutta touhu jää perinteisein yhteiskunnallisten ongelmien listaamiseksi.
Aseettomien ihmisten silmitönn lahtaaminen viihteenä on moraalisesti hieman arveluttavaa, mutta tarkoitus on kuvata koulu/ostarisurmaajien tapaista henkilöä. Kenties ohjaaja pyrkii myös ärsyttämään kriitikoita.
Kaikenkaikkiaan Uwe Bollin Rampage on rohkea ja erittäin onnistunut väkivaltaelokuva, ihmisen pimeästä puolesta.
