Me elämme ja kuolemme, mutta se jokin tunne pysyy meissä.

30.10.2002 18:00

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Dead Poets Society
Valmistusvuosi:1989
Pituus:128 min

On ihmeellistä, että tänä elokuvatulvien aikakautena, jolloin elokuvia tulee suorastaan kaataen, jotkut elävät yli kymmenenkin vuoden päästä. Näin on päässyt tapahtumaan Kuolleiden Runoilijoiden Seurassa.

Elokuva kertoo tiukasta sisäoppilaitoksesta, jossa joukko poikia opiskelee, yrittää kestää opettajia ja pärjätä mahdollisimman hyvin. Yhtenä vuonna kouluun tulee uusi opettaja, John Keating (Robin Williams). Keatingillä on aivan erilaiset opetusperiaatteet. Hän opettaa pojille, että runous ei ole ulkoa pänttäämistä, vaan runous on kauneutta, intohimoa ja rakkautta, jota ei voi opiskella kaavoin.

Elokuva oli kuvattu ja ohjattu loistavasti. Elokuva oli sanoinkuvaamattoman kaunis ja siinä paljastui ihmisen perusluonne. Me elämme runolle, elämälle. Me elämme ja kuolemme, mutta se jokin tunne pysyy meissä. Robin Williams tekee työnsä hyvin ja aidosti. Elokuvan pojat ovat myös erinomaisia.

Suosittelen tätä elokuvaa kaikille. En voi sanoa mitään tiettyä fraasia miksi, te tiedätte kun katsotte sen. Elokuvaa siteeraten: “Seize the day. Make your lives extraordinary”.

Nimimerkki: Tyttö -88

Arvosteltu: 30.10.2002

Lisää luettavaa