Sao Paolossa sijaitseva jättimäinen vankila Carandiru muuttui 1992 todelliseksi helvetiksi satojen poliisien hyökätessä sen täyteen ahdettuihin tiloihin. Vankilassa kehkeytynyt kapina päättyi verilöylyyn, jossa yli sata aseetonta vankilan asukasta sai surmansa. Carandiru on Hector Babencon ohjaama elokuva tästä vankilasta ja siellä tapahtuneesta murhenäytelmästä.
Vaikeasti kontrolloitavassa vankilassa huumeet, aids ja pienet väkivaltaiset välienselvittelyt ovat arkipäivää. Vangit muodostavat pieniä yhteisöjä, joilla on omat johtajansa ja taustansa. Tarina on pääosin esitetty vankilassa vierailevan lääkärin (Luiz Carlos Vasconcelos) näkökulmasta. Keskustelut lääkärin vastaanotoilla tuovat esille vankien taustoja vankilaa edeltäneestä ajasta ja siitä miten heidän elämänsä on muuttunut tuomion seurauksena. Elokuva etenee tasaisesti esittäen vankien taustat niin selkeästi, että yksikään elokuvan oleellisimmista henkilöistä ei jää persoonattomaksi hahmoksi elokuvan taustalle. Vahvojen taustakertomuksien ansiosta hahmoihin samaistuminen on katsojalle erittäin helppoa, jolloin useiden vankien lopullista kohtaloa on vaikea katsoa tuntematta minkäänlaista järkytystä.
Elokuvan aiheeseen kuuluvasti Babenco onnistuu esittämään vankilan olot taidokkaan realistisesti. Vankien väliset suhteet ovat luontevia, josta ohjaustyön lisäksi täytyy kiittää näyttelijöiden tasokaita suorituksia. Ainoaksi heikkoudeksi elokuvassa nousee sen tasapaksuus. Juonesta ei löydy mielenkiintoa herättäviä huippukohtia vaan elokuva etenee lukuisien pienten kertomusten siivittämänä. Ainoastaan elokuvan lopussa tapahtuva mellakka erottuu selkeästi elokuvan muista kohtauksista.
Kokonaisuudessaan Carandiru on massavirrasta edukseen erottuva elokuva, joka painautuu varmasti katsojan mieleen. Carandiru on järkyttävä ja samalla koskettava tarina, jonka suurimpia vahvuuksia ovat sen mielenkiintoiset henkilöhahmot ja julma realistisuus. Lähihistoriasta tai vain laadukkaasta draamasta kiinnostuneelle täydellinen elokuvavalinta.
nimimerkki: Tähtilapsi
