Freddy Krueger (Robert Englund) ei ole tyytyväinen. Hänet on unohdettu täysin, eikä hän tietenkään voi terrorisoida kenenkään unia, jos kukaan ei muista vanhaa pizzanaamaa. No, Freddy päättää laittaa hulinaksi ja herättää erään kolleegansa henkiin. Kyseessä on Jason Voorhees eli Camp Crystal Laken molarimurhaaja. Jasonilla ei ole kumminkaan aikomusta antaa Freddyn korjata satoa hänen tehdessään työtä. Teroittakaa machetet ja veitset, it’s gametime!
Jepjep. Alas on vajonnut länsimainen kauhuteollisuus, jos jutun ainesta täytyy etsiä näinkin idioottimaisesta ideasta. Siis, ihan totta tämä leffahan yhdistää täysin Freddyn ja Jasonin maailman. Eihän tuo tietenkään kuulosta näin äkikseltään niin hirveältä ajatukselta, mutta mitäpä jos jonakin päivänä satuttaisiin yhdistämään Titanic ja Kummisetä II? Nehän nimittäin sijoittuvat osittain samaan aikaan ja molemmilla on omat fani-köörinsä. Kuvittele Vito Corleone kähisemässä tarjous, josta ei voi kieltäytyä Leonardo DiCapriolle… Hirveä ajatus, eikö vain? Mutta mitäpä kukaan ei olisi valmis tekemään huikeiden lipputulojen takia? Krueger-fanit ovat kuolanneet jo 10 vuotta seuraavaa leffaa, kun taas Jason-intoilijat ovat päässeet helpommalla. Perjantai 13. päivä-sarja on paisunut todella mahtaviin mittoihin ja jatko-osia on pulpahdellut esiin ihan tasaista vauhtia. Ja onhan tämä tavallaan aika omaperäinen idea sillä eihän kukaan vielä ole keksinyt laittaa näinkin merkittäviä tappajia samaan leffaan.
Päällepäin Freddy Vs. Jason on aika tyylipuhdas teini-splatter. Joukko karikatyyrimaisia highschoolilaisia typerehtää viinan, naimisen ja pössyttelyn parissa. Leffan sisältö uhkuu kumminkin syvää kunnioitusta kahta monsteria kohtaan. Pakonomainen siirappistoori on räpelletty ihan vain sivujuoneksi ja kaikkihan tietävät mikä tämän leffan suurin houkutin on? Nähdä kaksi parasta teinitappajaa raatelemessa toisiaan pala palalta kuoliaaksi. Ahh… Robert Englund vetää Freddyn roolin jo rutiinilla, mutta se ei estä heppua olemasta yhtä karmiva kuin ennenkin. Läppä lentää, veitset viuhuvat ja paljon yliluonnollista juttua tapahtuu. Ken Kirzingerin rooli Jasonina on taas lähinnä pelkkää iskujen ottamista ja antamista. Jos hiljainen kävely ja macheten heiluttelu luokiteltaisiin ”oikeaksi” näyttelyksi niin mies varmaan pokaisi tästä osasta varmaan Oscarin. Ja ”teinit” ovat tietenkin niitä samoja… Pari parikymppistä pimua epäilyttävän tiukoissa paidoissa ja housuissa, sekä joukko kliseisiä kaksilahkeisia.
Freddy Vs. Jason ei ole kumminkaan niin huono kuin luulisi. Ehkäpä parasta viihteellistä kauhua vuosiin. Purkkavarastot hupenevat hävyttömän nopeaan tahtiin pulssin kiihtyessä ja mielen odottaessa aina seuraavaa iskua. Aika UFO:lta tämä voi tietenkin näyttää ensimmäisellä katsomiskerralla, mutta täytyy pitää mieli avoinna ja hyväksyä yksinkertaisesti se, ettei mikään ole mahdotonta. Tämä on juuri sellainen leffa johon ei tarvitse mitään tiettyä fiilistä vaan se iskee kuin miljoona volttia ja valloittaa sydämesi. Aika yllättävää todellakin, kun ottaa huomioon kyseisen leffan käsikirjoitusporukan luovuuden.
