Alexander Aja löi itsensä läpi Haute tension – Switchblade romancella sekä lopullisesti jenkkilässä The Hills Have Eyesin remakella. Nyt Aja jatkaa Mirrorsin kanssa, joka on myös remake. Tällä kertaa alkuperäisteos on kuitenkin kotoisin Aasiasta.
Ben Carson on entinen poliisi, joka saa duunin yövartijana ränsistyneestä ostoskeskuksesta. Paikka paloi poroiksi monta vuotta sitten eikä käytävillä ole kuin tuhkaa, pimeyttä ja peilejä. Jostain syystä peilit ovat kaiken lian keskellä puhtaita. Tähän oli selityksenä aikaisemman yövartijan pakkomielle kiillottaa ne puhtaaksi jatkuvasti. Pian myös Carson saa huomata, että peileissä on jotain erikoista. Ei mene aikaakaan, kun peilit alkavat elää omaa elämäänsä.
Mirrors on siis remake aasiakauhusta ja tämä näkyykin hyvin lopputuloksessa. Säikyttelyä on paljon. Turhankin paljon. Niin paljon, että katsoja alkaa aika ajoin siihen puutumaan. Peilejä on joka kulmalla. Tämä on myös rasittavaa, koska peilien paljouteen turtuu hyvin nopeasti. Sitä ei jaksa enää odottaa mitään pelottavaa kuvatusta peilistä, sillä sille annetaan koko ajan liikaa mahdollisuuksia.
Näyttelijöistä voinee mainita, että Kiefer Sutherland vetää täysin samanlaista settiä kuin 24-tv-sarjassa. Lähes koko elokuvan ajan hänen esittämässä hahmossaan näkee Jack Bauerin. Sikäli sääli, sillä Sutherlandilta olisi odottanut paljon enemmän. Muut näyttelijät ovat sitten tasaisen huonoja. Liekö näyttelijäohjaus jäänyt vähemmälle, mutta näyttelijöiden kemiat eivät osu kohdilleen sitten alkuunsakaan.
Lopputuloksena Aja on luonut keskinkertaisen yhdistelmän aasialaista kauhua ja eurokauhua. Molemmat osapuolet ovat hyvin edustettuna. Piinaavia säikyttelyhetkiä on paljon, jonka tasapainoksi tarjotaan gorepitoista revittelyä. Mirrors ei ole aivan huono, mutta huono näyttely antaa sille turhaa tahatonta komiikkaa. Kyllä tämän kerran katsoo, mutta toista kertaa tuskin tulee.
