Juoni kertoo kolmikymppisestä New Yorkissa elelevästä diileri-kaverista Montysta, joka jää kiinni huumeiden hallussapidosta juuri kun heppu on päättänyt lopettaa hommat. Paska mäihä sanoisin. Leffa kuvaa miehen viimeisen päivän vaiheita ennen kuin pitää lähteä lusimaan. Väliin tutkaillaan takautumin kuinka nykyiseen tilanteeseen on päädytty. Luvassa on kosteat läksiäiset muutaman vanhan kaverin ja tyttöystävän kanssa. Montylla on kytkökset venäläiseen mafiaan ja noistakin kuvioista pitäisi päästä ulos.
Pläjäys on varsin verkkainen ja kuvapuoli tyyliteltyä. Välillä leikkauspuolellakin trenditellään, mutta varsin maltilla. Homma käynnistyy vähitellen ja kestää tuokio ennenkuin juoni avautuu. Mitään tiukkaa inputtia ei ole siis luvassa kärkeen. Loppuakaan ei pysty päättelemään ja kaikki vaihtoehdot hepun kohtalolle ovat auki ihan lopputeksteihin saakka. Vaihtoehtoina on pako huitsin nevadaan, päivien päättäminen tai päätyminen linnaan sovittamaan tuomiota kauniina poikana. Mikään vaihtoehto ei oikein ole hyvä ja se tekee leffastakin synkän. Asennoiduin leffan synkkyyden myötä vahvasti kakkosvaihtoehtoon päähenkilön kohdalla, mutta käykö niin, katso itse.
Kokonaisuus on loistava, taitavasti tehty ja näyttelijät tekevät varsin mestarillista työtä. Varsinkin Eetu on jälleen viimeisen päälle vedossa. Jos jotain negatiivistä etsii niin olisihan kestosta voinut vähän nipistää. Ei mitään äksöniä vaan kunnollista tarinankerrontaa ja draamaa.
