Leffaa katsoessa tulee mieleen Suomen euroviisuesikarsinnat, jossa monet tutut viihteen kasvot saavat laulettavakseen parhaat laulut monien säveltäjäehdokkaiden tuotoksista. Melkoista ”musiikkiteollisuuden” makisimointiahan tuossa yritetään suorittaa. Freddy Vs. Jason -asetelmassa on mukana kaksi jo vuosikausia katsojia piinannutta kestopahista ja tarkoituksena on ottaa ilo irti molemmista ja rahat molempien faneilta.
Kun äijät saatiin laillisten koukeroiden jälkeen ensin yhteen niin sitten alkoikin mieletön kässärinvalintarumba. No, kehiin jäi paras (tai älyttömin), vaikea sanoa kun ei ole nähnyt niitä muita. Jos joku on laskelmoitua businesta niin tämä on sitä. Tällä ei ole enää tekemistä leffan tekemisen intohimon tai uniikin tarinan kertomisen kanssa, kertoohan sen jo molempien hahmojen ihan överiksi mennyt leffojen jatko-osien määrä. Suosion mukaan tehdään varmasti lisää, eli jos tuote on myyntikunnossa ja sillä on markkina-arvoa niin myydään sitä sitten.
Pidän Freddysta hahmona, tai ainakin pidin joskus. Freddysta on ropissut jo suurin karisma pois juuri noiden jatkisten myötä. Pakko tunnustaa että Friday the 13th -leffoja en muista katsoneeni ollenkaan. Ehkä yksi-kaksi osaa tuosta niinikään pullataikinan lailla paisuneesta tuotannosta voisi joku päivä vilkaista ihan yleissivistyksen takia. Keksisivät jotain uutta. Ookoo, no onhan tässä tavallaan jotain uutta, mutta ei kuitenkaan. Kokonaisuus on vedetty ihan perinteiseksi teinisplätteriksi, maustettuna klassisilla kauhuhahmoilla. Pläjäyksessä pääsee katsomaan kekseliäitä tappoja, jotka nekään eivät ole kovin kekseliäitä jos verrataan vaikka Final Destination 2 -teinisplatteriin.
Juoni keksimällä keksitty ja melko älytön. Freddy ei enää pääse enää hallitsemaan unia, koska hän saa voimansa lasten pelosta ja kukaan ei pelkää/muista häntä. Niinpä heppu herättää pahamaineisen mokkenaamarin, Jason Voorheesin kuolleista, joka alkaa heilumaan viidakkoveitsen kanssa Elmstreetillä. Toki moinen herättää pelkoa ja niinpä Freddy pääsee uniin jälleen riehumaan. Päähenkilöiden konflikti syntyy kun Freddy tarvitsee lapset elävänä ja peloissaan, kun taas Jason meinaa viipaloida kakarat saman tien. Tuohan ei tosiaan Freddylle käy ja niinpä pahikset päätyvät lopulta nahistelemaan myös keskenään. TV-leffamaiset nyintähidastukset ärsyttävät koko leffa ajan.
Extroista löytyy leffan kaikki tapot erikseen eli leffaakaan ei ole pakko katsoa vaan voi mennä suoraan tappoihin. Extroista löytyy myös random-tappo, jolla katselijalle arvotaan joku leffan tapoista… Melko älytöntä homma, sanoisin. Kyllä on tuo teinisplatterin yksi olennaispiirre viety tosiaankin ihan äärimmäisyyksiin.
TuplaDVD -julkaisu on varsin kattava ja hieno paketti, mikäli aihe kiinnostaa. Mikäli leffa ei kolahda niin voi vain todeta että extrojen täydellinen kahlaaminen on jo melko yliluonnollinen urakka, niin paljon kaikkea matskua aiheen tiimoilta on.
