Stephen Kingin novelliin perustuva ja vuonna 1984 filmatisoitu fantasiakauhu Maissilapset on tyyliltään hyvin perinteinen 80-luvun jännäri ja ohjaajansa Fritz Kierschin esikoisteos. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat kuviteltuun Gatlinin pikkukylään, joka ansaitsee elantonsa suurten maissiviljelmysten avulla. Sateettomuus ja pitkiksi venyneet kuivat kaudet ovat kuitenkin uhkaavasti tuhoamassa kyläläisten sadon, joten hädissään he kääntyvät nuoren uskonnollisen saarnaajan puoleen ja alkavat toteuttaa erikoislaatuisia ”sadetansseja” maissipeltojen pelastamiseksi. Tapahtumien keskiössä on auto-onnettomuuteen joutunut pariskunta, joka päätyy etsimään puhelinta Gatlinin autioituneesta kylästä.
Pyrin henkilökohtaisesti välttämään ennakkoluulojen asettamista elokuvia kohtaan, mutta sen verran paljon kuraa niskaansa joka puolelta saanut Maissilapset aiheutti jo ennen alkuminuutteja epäluulon tunteita. Kasarikauhu iskee allekirjoittaneeseen kovaa, mutta enemmistö tuntuu olevan oikeassa tämän King-filmatisoinnin suhteen – täyttä rapakuravelliähän se on. Leffa starttaa aivan mielenkiintoisen tuntuisella prologilla ja itse tarina alkaa mystisellä murhauskohtauksella, jota pääpari lähtee selvittämään. Tarinan edetessä meno alkaa kuitenkin käymään aste asteelta epäuskottovammaksi, eikä tunnelmakaan säily jännittävänä. Tähän syynä lienee se, että kaikki näytetään katsojalle kuin tarjottimella ja mahtipontisuutta ajoittain tavoitteleva äänimaailma epäonnistuu totaalisesti. Loppu onkin sitten karmaisevan amatöörimäisinä erikoistehosteineen täysin naurettavaa katseltavaa.
Näyttelijäkaarti on teoksen harvoja kantavia voimia. Saarnaajanuori Isaac on jumalapuheineen ja ylinäyttelemisineen loistava hahmo, jota olisi mielellään nähnyt ruudulla enemmänkin ja että John Franklinin esittämään hahmoon olisi paneuduttu syvemmin. Nyt Isaac jää etäiseksi ja yksitoikkoiseksi henkilöksi. Peter Horton miellyttää myös päänäyttelijän roolissa, luontevalla ja välittävällä esiintymisellään. Terminator-elokuvista tutuksi tullut Linda Hamilton tekee keskivertoroolin ja lapsinäyttelijät esiintyvät edukseen.
Olisin kaivannut elokuvaan huomattavasti enemmän mystiikkaa, tekoja selittävää dialogia ja pelottavuutta. Lapsista olisi voinut yrittää maskeerata hieman karumpia tapauksia ja yrittää kuvata heidät hieman enemmän uhkaavina hahmoina. Maissilapset on tällaisenaan turhan kesy kauhuelokuva, sillä vertakaan ei näyttävästi vuodateta. Minibudjetilla kultasuoneen (800 000 budjetilla 14,5 miljoonan dollarin tuotto) iskenyt King-teos viihdyttää kuitenkin kertakatsomisen arvoisesti, eikä haukuista huolimatta mikään kokolihakalkkuna ole.
