Matrix-trilogia on edennyt jo toiseen osaan. Ensimmäinen osa on ihan hyvä, vaikka onkin melko yliarvostettu. Matrixin kakkososaa ei sen sijaan voi sanoa hirveän hyväksi. Matrix Reloaded viimeistään todistaa, kuinka heikolla pohjalla Matrix-saaga oli jo alun perin. Ykkösosa kärsi pahasti omaperäisyyden puutteesta, vaikka siinä oli ihan hyvin sekoitettu eri vaikutteet keskenään.
Reloaded jatkaa siitä, mihin ykkösosa jäi. Ykkösellä on sentään joku juoni, vaikka se ei omaperäinen olekaan. Reloadedissa ollaan sitten menty huonompaan suuntaan. Juoni on uhrattu ikävällä tavalla erikoistehosteiden ja toiminnan alttarille. Näkee jo selvästi, että CGI on vain peittämässä reikäistä juonta. On ykkösosakin aika tehostepainotteinen, mutta siinä sentään on joku juonikin. Reloaded ei ikävä kyllä kunnon juonta omaa, vaan se suorastaan mässäilee tehosteilla. Hidastuksia ja agentti Smith -klooneja nähdään enemmän kuin tarpeeksi. CGI on välillä jopa surkean näköistä.
Eikä elokuvan tapahtumillekaan voi oikein pisteitä antaa. Toimintakohtaukset ovat enimmäkseen äärimmäisen liioiteltuja ja typeriä. Tappelut ovat useimmiten melko puuduttavaa seurattavaa ja osa niistä on selvästi tehty vain sen takia, että päästään käyttämään CGI:ttä. Varsinkin Neon tappelu agentti Smith -armeijaa vastaan on suorastaan huvittavaa katseltavaa. Muutama ihan hyväkin toimintakohtaus sentään elokuvaan mahtuu. Myös hahmojen muka-filosofiset jaaritukset kyllästyttävät jo heti alkumetreillä. Ne höpinät eivät edes vie juonta eteenpäin ja saavat ainoastaan katsojan pään kipeäksi sekavilla jutuillaan. Myös Neon ja Trinityn suhde tuntuu melko päälleliimatulta.
Eikä hahmo- ja näyttelypuolellekaan voi suuria kehuja antaa. Neotta näyttelevä Keanu Reeves on edelleen oma pökkelö itsensä. Eikä Trinityä näyttelevä Carrie-Anne Moss ole sen parempi. Tässä elokuvassa parhaat roolisuoritukset tekevät agentti Smithiä näyttelevä Hugo Weaving ja Merovingiania näyttelevä Lambert Wilson. Kaikki hahmot jäävät sitten valitettavan tylsiksi.
