Hayley Stark on 14-vuotias tyttönen, joka tutustuu chatissa Jeffiin, 32-vuotiaaseen valokuvaajaan. Kaikkien maailman vanhempien ohjesääntöjä rikkoen Hayley suostuu tapaamaan Jeffin livenä. Tapaamisen seurauksena Hayley ja Jeff päätyvät miehen asunnolle, jossa tarkoituksena on ottaa valokuvia. Tilanne vaikuttaa äkkiseltään selvältä, pedofiili saa houkutelluksi hyväyskoisen tytön kotinsa, näinhän ei missään nimessä pidä käydä. Mikä on homman pointti?
Tilanne kääntyy kuitenkin melko nopeaa päälaelleen ja leffa tekee melkoisen yllätyksen. Kokonaisuus alkaa näyttää erilaiselta mitä alkuasetelmat antoivat ymmärtää. Hommassahan on jujua ja kässäri paljastuu aika nerokkaaksi. Tarina liukuu pienimuotoisen trillerin puolelle, jossa tapahtumapaikkana on vain yksi asunto.
Päähenkilöt joutuvat pistämään kaikki taitonsa peliin. Leffa perustuu hyvään dialogiin sekä kuvauksella ja leikkauksella luotuun tunnelmaan. Leffassa ei ole mitään ylimääräistä ja tuotantobudjettikin on ollut varmasti aika minimaalinen. 14-vuotiasta Hayleytä näyttelevä Ellen Page (s. -87) todistaa näyttelijänlahjansa ja leffa on hänen shownsa. Patrick Wilson tyytyy hikoilemaan ja vääntelehtimään, mutta selviytyy tuosta hyvin.
Tämä ei ole siis “älä tee näin” -opetusleffa, tai tositapahtumiin perustuva draama. Kyseessä on lopulta fiktiivinen trilleri, jonka alkuasetelma on hyvinkin todellinen. Leffan kiehtovuus on siinä että juttu menee ihan päinvastoin kuin luulisi. Tämä ei tuo ihan heti muuta samankaltaista leffaa mieleen. No, okei… Stephen Kingin Piina välähti ehkä mielessä jossain vaiheessa…
