Heikkouksia on mukana, vaikka tarina on hyvä.

11.9.2009 03:42

Arvioitu elokuva

Äitinsä Hannahin (Geraldine Chaplin) mielisairauden varjossa nuori Charles (Robert Downey Junior) ponnistaa tiensä eteenpäin. Hän liittyy vaudeville-ryhmään, pärjää hauskuuttajana ja saa työtarjouksen Mack Sennettiltä (Dan Aykroyd) Kaliforniasta. Chaplin siirtyy sinne, aloittaa työnsä uudella elokuva-alalla ja vähän väliä saa itselleen lisää vastuuta. Douglas Fairbanksin (Kevin Kline), Mary Pickfordin (Maria Pitillo) ja D.W Griffithin kanssa luotu United Artists takasi taiteellisen vapauden mitä Charles niin halusi ja koko ajan managerina toimii velipuoli Sydney (Paul Rhys). Vaimojen pitkä kavalkadi käynnistyy Mildred Harrisista (Milla Jovovich) ja jatkuu Oonaan (Moira Kelly). Sveitsiin siirtynyt kunniaoscarin voittaja ja ritari kertoo tarinaansa elämänkertansa kirjoittajalle, George Haydenille (Sir Anthony Hopkins).

Paroni Richard Attenboroughin tunteisiin syöksyvä ja Sven Nykvistin naturalistisesti kuvaama elämäkerta avaa kauniin mustavalkoisesta kuvasta ikonisesta kulkurista ja meikin katoamisen paljastaessa oikeat kasvot tulee kuvaan kauniin hehkuva värimaailma. Kunnianhimoisesti tarina käynnistyy lapsuudesta ongelmineen ja seuraa suuren elokuvantekijän etenemistä välissä pitkiä loikkia tehden ja päättyy hänen viimeiseen vierailuunsa Yhdysvalloissa. Kokonaisuus etenee johdonmukaisesti kohti loppua ja näyttää ja kuulostaa oikealta.

Robert Downey Juniorin tehtävä ei niinkään ole tulkita kuin toistaa. Hän tekee työnsä erinomaisesti ja vuosien aikana tuleva vanheneminen ei näytä yhtään epäuskottavalta. Paul Rhys Sydneynä on taitava, mutta silti erossa luovasta prosessista mitä hänen veljensä teki pakkomiellettä lähentelevällä vimmalla. Geraldine Chaplinin toimiva, traaginen suoritus antaa kokonaisuudelle Chaplinin perikunnan hyväksynnän. Sir Anthony Hopkins taas tekee roolinsa vakaalla lämmöllä.

Sivuosien nimekäs miehitys on alusta loppuun laadulla tehtyä. Kevin Kline on suorastaan pelottavan charmikas Douglas Fairbanks, Dan Aykroydin tulkinnassa Mack Sennett on taitava, joskin pelkkä opettaja taitavammaksi kehittyvälle luojalle. Voipa sitä vielä bongata David Duchovnyn kameramiehenä.

Heikkouksia on mukana, vaikka tarina on hyvä. Tunteisiin vetoava ja varsinaisesta työstä etäällä pysyvä tarina on dramaattinen, mutta huomattavasti olisi ollut kiinnostavampaa nähdä enemmän Sir Charlesin elokuvantekotavoista. Lisäksi hänen myöhemmät elokuvansa Toisen Maailmansodan jälkeen olisivat kaivanneet hienoista käsittelyä. Tällaisena lopputulos on kunnioittava ja dramaattisesti jäntevä kuvaus elämästä, mutta jättää ne todella kiinnostavat osuudet vähiin.

Arvosteltu: 11.09.2009

Lisää luettavaa