Pojissa Vesa-Matti Loiri teki ensimmäisen roolinsa ja todella onnistuneen sellaisen. Loiri esittää Jaakkoa, joka on yksi monista pojista, jotka elävät sota-ajan Oulussa. Kauppaa käydään saksalaisten kanssa. Olut, vaatteet ja suomalaiset naiset kelpaavat saksalaissotilaille. Pojat ei kerro erityisemmin mistään yhdestä asiasta, vaan suuresta kokonaisuudesta, sodasta ja sen vaikutuksesta nuoriin, vanhoihin, miehiin, naisiin ja lapsiin. Tulevaisuus on pojilla vielä suuri kysymysmerkki. Olo on levoton ja se näkyy heidän toiminnassaan. Pojissa yhdistyy kahden suuren suomalaisen elokuvataiteen lahjan ensimmäinen kosketus elokuvamaailmaan. Nämä kaksi ovat Mikko Niskanen ja Vesa-Matti Loiri, joista vain enää jälkimmäinen on elossa.
Esikoisohjaukseksi Pojat on tehty uskomattomalla itsevarmuudella ja tunteella. Pojat toimii hyvin elokuvana, mutta ehkäpä vielä paremmin ajankuvana tuon ajan Suomesta, jossa politikointi ei ollut sallittua edes lapsilta. Koskettavaa draamaa lupaili tv:n juontajanaikkonen. Sitähän tämä on, mutta jättää odotuksiin nähden hieman kylmäksi. Pojat -elokuvaa voisi verrata pieneen linnunpoikaseen, joka yrittää kovasti lähteä lentoon, mutta räpiköinnistä huolimatta lento jää muutaman sentin korkuiseksi. On siis jotain hyvää ja jotain huonoakin. Kuitenkin, kun laskee kaikki hyvät ja huonot asiat leffasta yhtään, tulee tulokseksi enemmän hyviä asioita, joten Pojille kilahtaa puolikas piste normaalia kolmosta enemmän.
Leffan äänityksestä voisi mainita vielä sen verran, että se ei ole kovinkaan onnistunut. Leffa on yli 40 vuotta vanha eli tämä annettakoon anteeksi, vaikka television volumea saa lisätä melkein maksimiin saakka, jotta kuulisi kaiken puheen.
nimimerkki: Viisas
