Jeffrey(Chow Yun-Fat) on tappaja ammatiltaan. Hän erittäin hyvä tässä ammatissa ja vaikka toisin voisi luulla, hänellä on sydän paikallaan. Jeffrey ei tahdo nähdä viattomien kärsivän bisneksissä. Eräällä keikalla Jeffrey kumminkin haavoittaa pysyvästi kaunista kapakkalaulajaa, Jennietä. Jeffrey soimaa itseään aivan hel**tisti ja hän päättä tehdä vielä yhden keikan, ison keikan, jolla hän voisi rahoittaa Jennien tarvitseman leikkauksen. Toisaalla taas on kyttä nimeltä Li(Danny Lee), joka uskoo aseisiin ja oikeuden toteutumiseen useimmiten väkivaltaisella tavalla. Hän on villi kyttä, joka erään jutun myötä ajautuu Jeffreyn kannoille. Pian nämä kaksi liipasinherkkää miestä törmäävät ja siitä alkaa uskomaton tarina selviytymisestä, ystävyydesta ja tappamisesta.
John Woo ja Chow Yun-Fat olivat minulle tuttuja nimeltä ainakin muutamasta länsimaisesta leffasta. En ole ikinä ennen katsonut yhtään HK-leffaa, joita ”kehutaan” kaikkein sairaimmiksi ja väkivaltaisimmiksi. Täytyy myöntää, että kehujat ovat oikeassa ainakin väkivallan suhteen. Tämä on aivan uskomattoman hyvää toimintaa! Pistoolit laulavat ja ammukset aivät näytä loppuvan millään. En ole aikoihin nähnyt ukkojen lakoavan yhtä nopeasti ja näin hienolla tyylillä! Olen kuullut joitain huhuja, että ruumislaskuri yltäisi jopa 140 ja se voi pitää paikkansa. Omalla tavallaan tämä on aika kaunistakin, kun pahat pojat saavat vähintään kuusi kutia masuun.
John Woon ohjaustyyli tuli ennenstään tutuksi Face/Off:ssa ja Mission Impossible 2:ssa. Sillä tyypillä on jokin asia hidastuksiin ja kyyhkysiin. Killerin visuaalinen puolikin aivan älyttömän kaunis. Taistelu kirkossa on todella komeaa. Nopeasti liikkuvat ihmiset, kyyhkysten siipien läpsytys ja Neitsyt Maria. Veri roiskuu vuolaasti pisaroina, kun ammuttu hahmo retkahtaa taaksepäin. Onko olemassa mitään kauniimpaa? Chow Yun-Fatin Jeffrey on keskeisin hahmo ja oikeastaan hän varastaa sympatian jo viidessä minuutissa. Jeffrey ja Jennie tarjoavat präiskyttelyn lisäksi aika rujon rakkaustarinan. Lopun kohtaus kirkon edessä nostaa varmasti luun kurkkuun.
Jos muutkin HK-leffat ovat tällaisia niin minä ainakin rupean ostelemaan niitä enemmän. Minä annan palttua Hollywood-toiminnalle. Se on varma.
