Tässä elokuvassa yhdistävät voimansa kaksi amerikkalaista mestaria eli Robert Altman ja Raymond Carver. Altman on ohjannut hienoja elokuvia, joissa on usein laaja henkilögalleria (kuten tässäkin elokuvassa) ja Carver on vuonna 1988 keuhkosyöpään menehtynyt kirjailija, jolla on vankka kulttikannatus. Yhdessä nämä kaksi taiteilijaa ovat saaneet aikaiseksi hämmästyttävää jälkeä.
Carverin tarinat olivat erittäin lakonisia ja todentuntuisia, joissa oli usein odottamaton käänne. Short Cutsissa ne ovat pääosissa. Elokuva näyttää tärkeitä ja vähemmän tärkeitä hetkiä losangelesilaisten elämästä. Kummia tapahtuu. Viattomalla kalastusretkellä olleet keski-ikäiset miehet löytävät nuoren naisen ruumiin joesta. Poika joutuu harmittomaan autokolariin, josta tulee myöhemmin kohtalokkaita seurauksia. Joissain kohtaa lukuisten hahmojen tiet yhdistyvät, mutta monet hahmot eivät ikinä tapaa toisiaan. Elämän pelissä on mukana kuolemaa, surua, iloa, tragiikkaa, vihaa, perverssiyttä, kateutta ja menetystä. Kun toisen asunnon väki suree kaikin voimin niin toisella puolella kaupunkia iloitaan ja juhlitaan. Kaikki on sattuman varassa. Tällaisia elokuvia haluaisin nähdä enemmän.
Pituutta on yli neljä tuntia, joten kannattaa varata aikaa tällaiselle järkäleelle. Tosin aika meni ainakin allekirjoitetun osalta melko nopeasti, sillä henkilöiden elämä vetää helposti puoleensa. Puoli tähtöstä putoaa pois, sillä eräässä vaiheessa meno rupeaa pitkästyttäväksi yhden seurueen kohdalla, mutta muuten koko elokuva on ihan bueno.
Näyttelijäkaarti ei ole hassumpi. Mukana ei ole hirveästi supertähtiä, mutta tuttuja naamoja näkee paljon. Jack Lemmon tekee loistosuorituksen sympaattisena pappana, jolla on silti salaisuutensa. Julia Robertsin ruma ex-aviomies Lyle Lovett tekee myös hienon suorituksen. Myös esimerkiksi Chris Penn, Matthew Modine, Andie MacDowell, Frances McDormand, Tom Waits, Tim Robbins, Julianne Moore ja Robert Downey Jr. ovat kaikki oikeassa elokuvassa.
Onko tässä ainekset mestariteokseen? You betcha! Tämä muuten pärjää loistavasti vertailussa Magnolialle, kuusi vuotta myöhemmin ilmestyneelle samanlaiselle kyyniselle henkilökollaasille. Se kertoo paljon. Magnoliaa ja Short Cutsia yhdistää muuten yksityiskohta, jota ei voi jättää mainitsematta. Magnolian lopussa tapahtuu se kuuluisa sade ja Short Cutsin lopussa tapahtuu maanjäristys. Tämänkaltaisten elokuvien lopussa täytyy kai olla joku iso juttu, johon kaikki valtavan henkilögallerian hahmot voivat reagoida. Muuten näitä elokuvia yhdistää se, että ne molemmat ovat pitkiä eepoksia ja henkilökollaaseja, joiden tapahtumapaikkana on Los Angeles, ja molemmissa näyttelee Julianne Moore.
nimimerkki: Nelisilmä
