Vuonna 1939 Leo McCarey ohjasi elokuvan Sanovat sitä rakkaudeksi, jonka pääosissa olivat Irene Dunne ja Charles Boyer. Unohtumaton rakkaus on uusintaversio kyseisestä elokuvasta, ja kaikki Uneton Seattlessa -elokuvan nähneet tietävän tämän klassikkoelokuvan.
Nickie Ferrante (Cary Grant) on eräänlainen playboy, joka on matkalla laivalla New Yorkiin. Samaisella laivalla hän tapaa nokkelapuheisen Terry McKayn (Deborah Kerr) ja viehätys on kiistämätöntä. Romanssin kannalta huono puoli on se, että molemmat ovat kihloissa omilla tahoillaan. He viettävät aikaa yhdessä, mutta sitten liian julkisuuden vuoksi päättävät mennä omille teilleen. Vaikka he yrittävät välttää toisiaan, ei se onnistu. Laiva pysähtyy saarelle, jossa Nickien isoäiti Janou (Cathleen Nesbitt) asuu ja hän vie Terryn tapaamaan tätä. Janou tekee heti vaikutuksen Terryyn ja myös Terry tekee vaikutuksen Janouhun. Terry ja Nickie jatkavat matkaa New Yorkiin ja päättävät, että jos tuntevat samoin puolen vuoden päästä, he tapaavat Empire State Buildingin katolla. Molemmat jättävät kihlattunsa ja elävät omilla tahoillaan. Terry työskentelee laulajana ja Nickie menee ensimmäistä kertaa töihin. Kun tulee aika tavata Empire State Buildingilla, auto törmää Terryyn ja Nickie saa odottaa tätä turhaan pitkälle yöhön. Terry rampautuu ja on liian ylpeä kertoakseen siitä.
Kuten jo sanoin, on Unohtumaton rakkaus uusintaversio Leo McCareyn ohjaamasta ja osaksi kirjoittamasta Sanovat sitä rakkaudeksi-elokuvasta. Käsikirjoitus on erinomainen ja se noudattaa uskollisesti alkuperäistä. Dialogi on näppärää ja osa lähes sanasta sanaan samaa kuin 1939-versiossa, mutta silti sitä on virkistänyt näyttelijöiden improvisaatio. Elokuva ei kuitenkaan ole täysi kopio alkuperäisestä, vaan siihen on lisätty kohtauksia ja modernisoitu ajan mukaiseksi lentokoneilla ja televisiolla. Näyttelijät ovat erinomaisia, sanoisin että alkuperäisen veroisia, paitsi Cathleen Nesbitt, jonka roolisuoritukseen Janouna kieltämättä petyin. Ei ole yllätys, että Cary Grant ja Deborah Kerr suoriutuvat rooleistaan hienosti ja kemiat pelaa. Unohtumaton rakkaus on erinomainen romanttinen elokuva, jolle antaisin 4,5 pistettä, mutta Kerrin laulut dubanneen Marni Nixonin ääni raastaa liikaa korviani.
nimimerkki: LeffaPopcorn
