Entisen rautaesiripun itäpuolta on vähätelty elokuvien suhteen. Totuus kuitenkin on, että koko Varsovan liiton alueelta tuli paljon hyviä elokuvia, tosin niitä ei ole läheskään enemmän kuin länsimaisen kulttuurin elokuvia eikä suurin osa ole aivan yhtä tunnettuja. Voi myös sanoa, ettei itäeurooppalainen elokuva ole yhtä taidokasta saatikka ammattimaista verrattuna Länsi-Eurooppaan. Itä-Euroopan mailla ei todellakaan ollut yhtä kehittynyttä teollisuutta, mutta sillä ei ole mitään väliä, kun elokuva tulee suoraan sydämestä. Ikaria XB1 on ehkäpä yksi parhaista itäblokin leffatuotoksista.
Ikaria XB1-elokuvassa eletään vuotta 2163 jKr. Jättimäinen avaruusalus Ikaria XB1 kiitää 28 kuukauden aikana (tosin suhteellisuusteorian vaikutukset aiheuttavat sen, että heidän päästessään kohteeseen Maassa on kulunut 15 vuotta) halki universumin määränpäänään salaperäinen ”valkoinen planeetta”, jota Alpha Centaur-tähti kiertää. Matka ei kuitenkaan suju täysin ongelmitta; miehistö törmää hylättyihin alieneiden avaruusaluksiin sekä kuolettavaan, radioaktiiviseen ”pimeään tähteen”, Ikarian tietokoneet hajoavat ja yhdellä miehistöstä napsahtaa päässä todella pahasti…
Elokuva (katsoin elokuvan alkuperäisen, pätkimättömän version) on käsittääkseni hieman yliarvostettu, mutta se on silti synnyttänyt ideoita monille tuleville elokuville, kuten 2001: Avaruusseikkailulle (joka tuli samalta kanavalta ennen tätä elokuvaa) ja Apinoiden planeetalle loppuratkaisusta päätellen. Tällaisesta elokuvasta on kuitenkin turha etsiä vertailukohtia. Elokuvan erikoistehosteita on kehuttu, mutta no jaa. Leffassa näkyvät avaruusalukset ovat alkeellisuudessaan kuin jostain Ed Woodin pihakirppikseltä, tosin tehosteita on osattu käyttää sentään vähän paremmin. Yleiskuvanakin elokuva on hämmästyttävän korkeatasoinen. Musiikki on lähinnä atmosfääristä häröilyä, tosin tanssikohtaukseen mukaan on lisätty humpparytmi; elokuvan musiikki sopiikin elokuvaan hyvin kaikessa monotonisuudessaan ja psykedeelisyydessään, eli kyseessä on siis taattu sci-fi-soundtrack.
Jindrich Polák oli ennen tätä leffaa minulle tuntematon nimi, mutta Ikaria XB1:n perusteella miehen tuotantoon kannattaisi tutustua enemmänkin. Polák on saanut elokuvasta yhtenäisen ja tunnelmaltaan vahvasti latautuneen, eikä vaan pistä ruudulle jatkuvasti toimintaa (jota onkin elokuvassa ehkä jopa liiankin vähän). Näyttelijät ovat OK, mutta kukaan näyttelijöistä ei noussut kenenkään yläpuolelle eikä säväyttänyt sen kummemmin; asian valoisa puoli on se, että kukaan ei varasta show’ta, mutta näyttelijät eivät vain ole oikein kummoisia. Käsikirjoitus sen sijaan on melko puhdasta kultaa; tapahtumat ovat järkeviä, luonnollisia eivätkä lähde missään kohdassa ristiriitaan toistensa kanssa. Polák ja Pavel Jurácek ovat saaneet jokaisen lauseen sopimaan oikeaan hahmoon. Myös sivujuonta raskaana olevan naisen odotusajasta ja synnytyksestä oli myös kiva seurata, sillä se toi sopivasti kevyttä vaihtelua leffan suhteellisen raskaaseen juoneen.
Kaiken kaikkiaan Ikaria XB1 on hieno itäeurooppalainen elokuva, joka on arvostuksensa täysin ansainnut, ja joka kestää edelleen ajan hammasta.
