Tässä loistava elokuva (jonka nimi tulee eräästä ruusulajikkeesta), joka ei turhaan Oscareitaan keräillyt. Ehkä syvimmin minuun koskaan vaikuttanut elokuva.
Elokuvassa on liberaali ja elämää todella ymmärtävä sanoma, joka piilee pinnan alla. Sen ymmärtäminen vaatii elämänkokemusta.
Kevin Spacey vetää loistavan roolin kyynistä huumoria viljelevänä, mutta pohjimmiltaan lämminhenkisenä Lester Burnhamina. Hänellä on paha mutta aiheellinen keski-iän kriisi, ja joka saa lähiönaapurustossa aikaan kohtalokkaan Domino -efektin.
Amerikkalaiset ovat tunnettuja kaksinaismoralismistaan, ja tämä leffa repii jenkkilähiön pinnan auki uskottavasti. Naapuriperheiden kohtalot kietoutuvat yhteen ihmeellisellä, tragikoomisella tavalla. Elokuvassa on vahva liberaali sanoma, mistä vastannee osittain avoimesti homoseksuaali käsikirjoittaja Alan Ball. Hän kirjoittaa selvästi elämänkokemuksella.
Tarinan kaikki henkilöt jotka pinnallisesti vaikuttavat menestyviltä, (raha, asema, ulkonäkö) ovat salaa onnettomia ja valheellisia. Toisaalta kaikki joilla on jokin ”paheellinen” tai ”lapsellinen” piirre ovat onnellisia ja heillä onkin itseasiassa ne tärkeimmät arvot kohdallaan. Sehän on leffan taglinekin, ”Look closer”…
Leffan sanoma onkin se, että onnellisuus ei tule materiasta eikä väkisin pakottamalla, eikä automaattisesti muiden hyväksynnästä, vaan siitä että uskallat päästää irti. Edes joskus. Joidenkin mielestä loppuratkaisu on epäuskottava, mutta totuus voi olla tarua ihmeellisempää.
Soundtrack myös kolahti kuin postiluukku krapula-aamuna, mm. rock -viisut American Woman, All Right Now ja The Seeker on sittemmin soinut usein radiossa ja omassa levarissa, ihan tämän leffan ansiosta.
nimimerkki: DVD-Haupitsi
